
Näin keholle tapahtuu 36 tunnin paaston aikana.
Ihmiskeho on uskomattoman älykäs järjestelmä. Yksi kiinnostavimmista ilmiöistä kehon toiminnassa on se, miten se reagoi syömättömyyteen – ja jo 36 tunnin paasto voi saada aikaan hämmästyttäviä muutoksia. Uusi YouTube-video havainnollistaa, mitä kehossasi tapahtuu neljän tunnin välein paaston aikana.
Monet paastoavat uskonnollisista syistä, mutta yhä useampi kiinnostuu siitä terveyden näkökulmasta. Vaikka paastosta ollaan yhä eri mieltä tiedepiireissä, monet kokevat sen tuovan kirkkaamman mielen, kevyemmän olon ja paremman hallinnan tunteen ruokailutottumuksiinsa.
Ensimmäiset tunnit: Keho siirtyy varastojen käyttöön
Kun ruokailusta on kulunut noin 4 tuntia, ruoansulatus hidastuu ja keho siirtyy käyttämään varastoitua energiaa. Tätä vaihetta kutsutaan kataboliseksi tilaksi. Dr. Kiltzin mukaan elimistö alkaa hajottaa suurempia energiavarastoja pienemmiksi molekyyleiksi, joita solut voivat käyttää polttoaineena.
8 tunnin kohdalla verensokeri alkaa laskea ja keho siirtyy käyttämään maksaan varastoitua glykogeeniä energianlähteenä. Noin 12 tunnin paaston jälkeen glykogeenivarastot hupenevat, jolloin maksa käynnistää rasvan pilkkomisen ketoneiksi. Tämä niin sanottu metabolinen vaihtuminen laukaisee usein painonpudotuksen.
Kehon huolto käynnistyy – ja syvenee
16 tunnin paastolla alkaa autofagia – kehon tapa kierrättää vaurioituneita solun osia uusiin käyttötarkoituksiin. 24 tunnin kohdalla käynnistyy merkittävä solukorjaus, keho siirtyy täyteen rasvanpolttoon, ja tulehdustilat alkavat vähentyä.
Kun paastoa on jatkunut 30 tuntia, kasvuhormonien tuotanto lisääntyy – tämä tukee lihasmassaa ja kiihdyttää rasvanpolttoa. Lopulta 36 tunnin kohdalla saavutetaan paaston huippuvaihe: maksimaalinen autofagia, solujen uudistuminen ja aineenvaihdunnan tehostuminen.
Hyödyt ja riskit
Vaikka monet ylistävät paaston vaikutuksia, tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Metabolisen fysiologian professori James Betts muistuttaa, että suurin osa tutkimuksista ei ole osoittanut selkeitä hyötyjä ihmisillä, ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Lisäksi pitkäaikainen paasto voi lisätä sappikivien riskiä, ja siihen voi liittyä nälkää, ärtyneisyyttä, ruoansulatusvaivoja ja mielialojen vaihtelua. Siksi asiantuntijat suosittelevat aina keskustelemaan lääkärin kanssa ennen pidempiin paastoihin ryhtymistä.
36 tunnin paasto on keholle voimakas kokemus – se käynnistää rasvanpolton, solujen siivouksen ja jopa hormonaalisia muutoksia. Mutta kuten kaikessa terveyteen liittyvässä, yksi koko ei sovi kaikille. Fiksuin tapa aloittaa on ottaa selvää ja kuunnella omaa kehoa – sekä asiantuntijaa.
LUE MYÖS: