Tietty tapa voi paljastaa ihmisen muistisairauden.
Otsalohkodementia on aivoja rappeuttava sairaus, joka aiheuttaa muita muistisairauksia enemmän persoonallisuuden ja käytöksen muutoksia, kertoo Terveyskylä.
Ruotsin Karoliinisen instituutin ja Lundin yliopiston tutkijat ovat nyt tuoneet esiin uusia, mielenkiintoisia havaintoja sairauden vaikutuksista aivojen toimintaan. Tuloksissa huomattiin, että otsalohkodementia vaikuttaa potilaiden kykyyn osoittaa empatiaa. Tulokset julkaistiin Science Dailyssa.
Tutkijat Olof Lindberg ja Alexander Santillo analysoivat 28 otsalohkodementiaa sairastavan potilaan aivoja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla. Potilaille esitettiin kuvia, joissa ihmiset kokivat voimakasta kipua, esimerkiksi neulojen lävistäessä kämmeniä. Verrokkiryhmän aivot reagoivat odotetusti tähän tuskalliseen kuvastoon aktivoimalla alueita, jotka liittyvät empatiaan. Otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla vastaavaa reaktiota ei havaittu.
Potilaat eivät reagoineet toisen ihmisen kipuun, toisin kuin verrokkiryhmä, tutkijat huomasivat.
Lisäksi hoitajien potilaille tekemät empatiakyvyn arviot vastasivat tarkasti aivokuvissa nähtyjä tuloksia. Tämä osoittaa, miten sairaus vaikuttaa konkreettisesti tunne-elämään ja kykyyn ymmärtää toisten kärsimystä.
Otsalohkodementian erityispiirteet
Otsalohkodementia eroaa muista muistisairauksista monin tavoin. Yksi merkittävimmistä piirteistä on, että sairaus iskee usein työikäisiinkin. Sen ensioireet eivät liity muistiin, kuten Alzheimerin taudissa, vaan tunneilmaisuun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Maailman tunnetuin otsalohkodementiaa sairastava lienee näyttelijä Bruce Willis. Hänen diagnoosinsa julkistettiin vuonna 2023. Jo vuonna 2015 Willisilla havaittiin ongelmia työssään, kun hänen kerrottiin unohtavan vuorosanojaan.
Tuntemattomasta syystä otsalohkodementia on Suomessa muuta maailmaa yleisempi. Muistisairaus tuo suuria haasteita paitsi potilaille itselleen, myös heidän läheisilleen. Empatiakyvyn häviäminen voi olla erityisen raskasta ihmissuhteille.
Valitettavasti otsalohkodementiaan ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Tämän vuoksi tutkimustyö sairauden ymmärtämiseksi ja mahdollisten hoitokeinojen löytämiseksi on äärimmäisen tärkeää.
Aivokuvaukset auttavat ymmärtämään paremmin, miten sairaus vaikuttaa empatiaan, ja antavat suuntaa uusille tutkimuksille.
Karoliinisen instituutin ja Lundin yliopiston tutkimus edustaa merkittävää edistysaskelta otsalohkodementian ymmärtämisessä. Se avaa uusia mahdollisuuksia kehittää menetelmiä sairauden varhaiseen toteamiseen ja potilaiden tukemiseen.
LUE MYÖS:
- Yleiset lääkkeet voivat lisätä muistisairauksien riskiä
- 12 merkkiä, jotka voivat kertoa magnesiumin puutteesta
