Kun kyse on dementiasta, on aina parempi hakeutua hoitoon jo ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Aina se ei kuitenkaan ole niin helppoa, eikä oireita osata välttämättä heti havaita. Tässä on listattuna muutamia varhaisimpia Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien oireita, joita voi olla hyvä pitää silmällä.
Kaikki meistä unohtavat joskus asioita ja muisti voi pettää kenet vain silloin tällöin. Tämän taustalla voi olla monia erilaisia syitä ja suurimmassa osassa tapauksista ei ole mitään syytä huoleen.
Jos unohtelu alkaa kuitenkin vaikuttaa arkeesi niin, että se tekee päivittäisistä askareistakin jo vaikeaa, voisi olla aika hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Kaikissa muistiin liittyvissä ongelmissa ei aina välttämättä ole myöskään kyse dementiasta. Stressi, traumat, ikääntyminen, alkoholi ja päihteet voivat kaikki itsessään aiheuttaa muistiin liittyviä ongelmia.
Muistisairauksien varhaiset oireet
Maapallolla elää yli 55 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinlainen muistisairaus, kertoo Alzheimer’s Disease International. Suomessa diagnosoituja muistisairauksia on 150 000 ihmisellä ja heistä työikäisiä on noin 7000-10 000. Diagnooseja tehdään Terveyskirjaston mukaan vuosittain noin 23 000.
On huomioitavaa, että edelleen merkittävä osuus muistisairauksista jää kokonaan diagnosoimatta. Kyse on sairaudesta, joka vaikuttaa potilaan lisäksi koko perheeseen eikä diagnoosin saaminen ole aina helppoa. Mitä aikaisemmin sairaus havaitaan, sen paremmat mahdollisuudet potilaalla on saada apua.
Varhaisimpia oireita, joiden kohdalla on syytä hakeutua tutkimuksiin ovat Terveyskirjaston mukaan muun muassa:
- Kun unohtelet muutakin kuin ihmisten nimiä
- Arvoesineitä alkaa hävitä (muuta kuin pelkät silmälasit)
- Sovitut tapaamiset unohtuvat säännöllisesti
- Unohdat itsellesi tapahtuneen merkittävän asian
- Tavallisten asioiden hoitaminen vaikeutuu ”sähläämisen” takia
- Uusien asioiden, kuten esimerkiksi kodinkoneiden käytön opettelu tuottaa huomattavia vaikeuksia.
- Joudut hakemaan sanoja toistuvasti puhuessasi.
- Ilmaantuu epäluuloisuutta ja muistiaukkojen peittelyä.
- Saatat eksyä tutussakin ympäristössä.
Muistisairaus muuttaa ihmisen luonnetta ja saattaa saada sinut myös menettämään kiinnostuksesi asioihin, joista aiemmin nautit suuresti. Aloitteiden tekeminen voi alkaa tuntua vaikealta ja saatat kokea hankalia tunteita, kuten ahdistusta, masennusta tai ärtyneisyyttä.
Milloin hakeutua hoitoon?
Mikäli epäilet kyseessä voivan olla muistiin liittyvä ongelma, on parasta ottaa asia puheeksi suoraan lääkärin kanssa varsinaisten testien sekä kunnollisen diagnoosin saamiseksi.
Tutkimuksiin voi hakeutua matalalla kynnyksellä terveyskeskuksessa tai esimerkiksi työterveyden kautta. Suomessa toimii myös muisti- ja dementiayhdistyksiä, joiden palveluiden piiriin kuuluu erilaisia muisti sekä henkisten toimintojen testaamista.
Varsinaisiin muistisairaustutkimuksiin liittyy haastattelun, kyselyiden sekä muistitestin lisäksi myös aivojen kuvaus sekä verikokeita. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus todetaan, sitä paremmat mahdollisuudet potilaalla on saada apua ja taudin etenemistä voidaan hidastaa.
Niin kutsutut dementoivat sairaudet ovat vakavimpia muistisairauksia. Ne heikentävät sekä potilaan muistia että tiedonkäsittelyn alueita. Dementia tarkoittaakin laaja-alaista aivojen toimintojen häiriötä, joka haittaa merkittävästä selviytymistä päivittäisistä haasteista. Dementia on oireyhtymä, jonka taustalla on aina jokin sairaus. Tällaisia eteneviä muistisairauksia ovat esimerkiksi: Alzheimerin tauti, Leweyn kappale -tauti, pitkälle edennyt Parkinsonin tauti, aivoverenkiertohäiriöstä johtuva muistisairaus sekä otsalohkoperäiset muistisairaudet.
Muistisairaudet koskettavat lähes jokaista perhettä myös Suomessa. Sairaudet jäävät liian usein yhä diagnosoimatta, vaikka tietoa asiasta onkin. Jaetaan nyt tätä antaaksemme hieman lisää ohjeita ihmisille aiheen ympäriltä. Jos voimme auttaa edes yhtä ihmistä, on se ollut sen arvoista.
