Lauren, 39, kuoli 24 minuutiksi – näin hän koki tuonpuoleisen

Lauren Canaday kuvailee Newsweekin haastattelusta kokemustaan kliinisestä kuolemasta.

Monet pohtivat, mitä tuonpuoleisessa mahtaa odottaa tai miltä kuolema tuntuu. Se päivä toki koittaa jokaiselle, mutta harva palaa kertomaan asiasta muille. 39-vuotias Lauren Canaday on kuitenkin lähellä. Hän oli kliinisesti kuollut peräti 24 minuutin ajan. Asiasta uutisoi Newsweek.

Yhdysvaltain Virginiassa asuvan Canadayn sydän pysähtyi kahdeksan kuukautta sitten. Hän oli sairastanut ja saanut lääkityksen epilepsiaan vuosia aiemmin. Hän oli kuitenkin saanut kohtauksen, mikä johti tajunnan menetykseen. Hän ei enää hengittänyt.

Canaday ehti sanoa vain “voi paska”. Onneksi hänen aviomiehensä oli lähellä. Vaimo alkoi jo sinertää. Mies hälytti apua ja aloitti elvytyksen. Nainen elpyi defibrillaattorin avulla.

Lue myös: 5-vuotias tiesi kuolevansa – hänen viimeinen toiveensa sai surun murtamat vanhemmat hykertelemään tuskan keskellä

Lue myös: Nuoren äidin sydän särkyi, kun aviomies kuoli – sitten hän löysin 30 salaista kirjettä

Aviomiehen nopea toiminta pelasti Canadayn hengen. Naisen aivot saivat sen verran happea, että toipuminen oli vielä mahdollista.

Tältä se tuntui

Sairaalassa naisella odettiin teho-osastolla koronavirustartunta ja sydänlihastulehdus. Lauren Canaday pääsi jo yhdeksän päivän jälkeen pois osastolta ilman suuria vaurioita.

– Minusta tuntuu, että se (kuolema) oli ystävällinen ja rauhallinen, vaikkakaan en voi sanoa nähneeni muotoja, hahmoja tai näkyjä sinä (kliinisen kuoleman) aikana. Tuntuu kuin olisin hajonnut, ja se oli vain todella miellyttävää, hän sanoo lehdelle.

Vaikka hänellä ei ole selkeitä muistikuvia tunteista tai ajatuksista tajuttomuuden aikana, hänelle jäi voimakas käsitys rauhasta.

Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.

"I feel like this is my second life," Lauren Canaday told Newsweek.

Posted by Newsweek on Sunday, December 24, 2023

Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.

Noin muuten naista turhautti ensimmäisinä päivinä, kun hänen lyhytaikainen muistinsa oli kärsinyt, eikä hän tiennyt mitä tapahtui. Hän oppi kuitenkin sairaalassa iloitsemaan pieniestä asioista, kuten suihkusta tai juustohampurilaisesta.

– Tuntuu, että tämä on toinen elämäni. Tuntuu kuin minulla olisi kaksi syntymäpäivää. Ensimmäisessä elämässäni olin todella itsenäinen ja vahva. Tässä minulla on täysin erilainen maailmankatsomus, ja koen enimmäkseen luontevaksi olla riippuvainen muista.

Canaday on kirjoittanut kokemuksistaan muistelmateoksen Independence Ave: How Individualism Killed Me and Community Brought Me Back.