Kanamuna sisältää runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita, mutta paljon on puhuttu myös mahdollisista haittavaikutuksista. Onko ne siis terveellisiä vai ei?
Kanamunien ravitsemuksellisuudesta kiistellään jatkuvasti.
Niitä pidetään mainiona proteiinin lähteenä ja niissä on lukuisia eri vitamiineja ja hivenaineita, kuten D-, A- ja B12-vitamiineja sekä seleeniä. Toisaalta niissä on kuitenkin paljon kolesterolia.
Lue myös: Kanamunien keittoon ei ole vain yhtä oikeaa tapaa – nämä vinkit kannattaa kuitenkin muistaa
Lue myös: Harva säilyttää kananmunia oikein päin – tällä kikalla ne säilyvät jopa kuukausia
Tuoreen tutkimuksen mukaan kananmunien syöminen saattaa kuitenkin jopa edistää sydänterveyttä, kirjoittaa Medical News Today.
Ovatko kananmunat siis terveellisiä vai eivät?
Kanamuna ja ristiriitaiset tutkimukset
Nutrients-julkaisussa julkaistu kreikkalaistutkimus yhdistää 1–3 kananmunan syömisen viikossa selvästi madaltuneeseen, jopa 60 prosenttia pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitautiin.
Tutkijat huomauttavat, että kananmunien suojaava rooli on sidoksissa muutoin terveelliseen ruokavalioon ja matalaan tyydyttyneiden rasvojen saantiin.
Tuoreen tutkimuksen tulokset ovat ristiriidassa aikaisempiin tutkimuksiin nähden.
Esimerkiksi tämä vuonna 2019 julkaistu tutkimus yhdisti kananmunien syömisen nimenomaan lisääntyneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitautiin.
Kananmunissa on runsaasti korkealaatuisia ravintoaineita, kuten proteiineja, kivennäisaineita, rasvaliukoisia vitamiineja, rautaa ja karotenoideja. Samalla ne sisältävät myös runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja ja merkittäviä määriä kolesterolia, joiden katsotaan olevan haitallisia sydämelle.
Kananmunien terveellisyyttä onkin tämän takia hankala määrittää mitenkään yksiselitteisesti.
Terveellistä vai ei?
Tuoreessa tutkimuksessa tarkkailtiin terveitä kreikkalaisia naisia ja miehiä heidän kananmunatottumuksistaan. Tutkimukseen osallistui 3042 henkilöä, ja se aloitettiin vuonna 2001. Viimeisessä tutkimuksessa vuosina 2011-2012 oli mukana vielä 2020 osallistujaa.
Osallistujat kirjasivat itse ylös, paljonko he söivät kananmunia kuukausitasolla sellaisenaan tai jonkin reseptin mukana. Tutkijat jakoivat nämä luvut sitten viikottaisiksi kulutusmääriksi.
Tutkimusta arvioineen Kalifornian yliopiston apulaisprofessori Angela Zivkovicin mukaan tutkimukseen osallistuneiden itseraportointi on hieman ongelmallista.
– Kysy itseltäsi, kuinka hyvin muistat, mitä söit aamiaiseksi kaksi päivää sitten, saati kuusi kuukautta sitten, jollet satu olemaan sellainen ihminen, joka syö joka aamu saman asian, Zivkovic toteaa.
Zivkovicin mukaan ihmiset ovat saattaneet ilmoittaa myös enemmän siltä kantilta, mitä he kuvittelevat, että heidän olisi pitänyt syödä.
Apulaisprofessorin mukaan tutkimuksessa olisi pitänyt kysyä myös sitä, mitä tutkittavat eivät syöneet, kun he söivät paljon kananmunia.
Zivkovic uskoo, että päätellen tutkittavien tyydyttyneiden rasvojen tasoista, he söivät vähemmän punaista lihaa tai muuta hyvin rasvaista lihaa.
Ilman kontekstia siitä, mitä muuta tutkittavat söivät, Zivkovicin mukaan on mahdotonta päätellä, mitä tutkijat todella todistivat.
– Jos minä suunnittelisin tutkimuksen niin, että osallistujille syötettäisiin kolme kanamunaa päivällisellä ja toiselle ryhmälle sianlihasta valmistettuja makkaroita, kananmunia syöneillä olisi todennäköisesti madaltunut riski [sairastua sydän- ja verisuonitautiin], Zivkovic selittää.
Jos toinen ryhmä söisikin salaattia, jonka proteiinin lähteenä on kanamunan valkuainen, he olisivat todennäköisesti se ryhmä, jonka riski sairastua olisi madaltunut.
Zivkovicin mukaan terveellisyys ei perustu kuitenkaan yhteen yksittäiseen ruokaan vaan koko ruokavalioon.
– Voivatko kananmunat olla osa terveellistä ruokavaliota, joka on yhdenmukainen sydänsairauksien ehkäisyn kanssa? Ehdottomasti. Ovatko ne oikea valinta kaikille? Eivät, Zivkovic toteaa.
