D-vitamiinilla yllättävä vaikutus vakavaan sairauteen

Tuoreen tutkimuksen mukaan MS-potilaan D-vitamiinitasot saattavat vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hoidot tehoavat ja miten hyvin sairauden oireet pysyvät hallinnassa.

Aiemmin on jo tiedetty, että alhaiset D-vitamiinitasot voivat lisätä multippeliskleroosin riskiä, mutta ilmiön taustamekanismeja ei vielä täysin ymmärretä.

Tutkimuksessa seurattiin 230 MS-tautia sairastavaa potilasta. Seurantajakson alussa heiltä mitattiin veren D-vitamiinipitoisuus. Tulokset osoittivat, että matalat D-vitamiinitasot liittyivät selvästi heikompaan hoitovasteeseen. Potilailla, joiden D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, oli jopa kaksinkertainen riski siihen, että MS-tauti säilyi aktiivisena, vaikka he saivat hoitoa.

Lisäksi tutkijat analysoivat 1 400 MS-potilaan geenitietoja ja havaitsivat, että tietyt geenimuodot, jotka liittyvät korkeampiin D-vitamiinitasoihin, näyttivät myös ennustavan parempaa hoitovastetta. Tämä viittaa siihen, että geneettinen alttius voi osittain vaikuttaa siihen, kuinka hyvin potilas hyötyy hoidoista.

D-vitamiinin rooli MS-taudissa yhä epäselvä

Vaikka D-vitamiinin yhteys MS-tautiin on herättänyt paljon kiinnostusta, tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta. On mahdollista, että D-vitamiini vaikuttaa suoraan taudin kehittymiseen ja oireisiin. Toisaalta matalat D-vitamiinitasot voivat myös olla merkki potilaan yleisestä terveydentilasta, mikä voi heikentää hoitotuloksia.

Suomessa noin 12 000 ihmistä sairastaa MS-tautia. Tämä neurologinen sairaus vaikuttaa keskushermostoon ja voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten lihasheikkoutta, tasapaino-ongelmia, näköhäiriöitä, puheen vaikeutumista sekä voimakasta uupumusta. Sairauden kulku on yksilöllinen, ja sen eteneminen voi vaihdella huomattavasti potilaasta toiseen.

Tutkimuksen tulokset korostavat D-vitamiinin merkitystä osana MS-taudin hoitoa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärretään tarkemmin, miten se vaikuttaa taudin kulkuun ja hoidon tehoon. MS-potilaille voi olla hyödyllistä seurata D-vitamiinitasojaan ja keskustella asiasta lääkärin kanssa.

LUE MYÖS:

 

Lue lisää aiheesta...