Botox on lääkke, jotka estävät lihasten aktivoitumisen. Se on varmasti monelle tuttu etenkin julkisuuden henkilöiden vuosista toisiin siloisina pysyviä kasvoja ruotivista asrtikkeleista. Nykyään botoxin käyttö kuitenkin yleistyy yleistymistään, mutta moni ei tiedä sen yllättävästä haittavaikutuksesta.
Äskettäin Aesthetic Surgery Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilöiden spontaaneja kasvonilmeitä ennen ja jälkeen botox-injektiot. Psychology Today kirjoittaa, että injektiot kohdistettiin erityisesti kulmakarvojen väliin, eli sibeliusjuonteisiin, jotka ovat tärkeitä monien tunteiden, kuten vihan ja yllätyksen, ilmaisemisessa.
Ilmeni, että botox-hoito vaikutti merkittävästi siihen, miten koehenkilöiden tunteet – etenkin viha ja yllätys – koettiin ulkopuolisten silmissä.
Botox muuttaa myös oman tunne-elämän kokemista
Erityisen kiinnostavaa oli, että vaikutukset eivät rajoittuneet ulkoiseen ilmeeseen. Toisessa tutkimuksessa osallistujat saivat joko botox-injektioita tai täyteaineita kuten Restylane, joka ei lamaa lihaksia ja heitä pyydettiin katsomaan tunteikkaita videoita. Tulokset olivat merkittäviä: botoxia saaneet raportoivat heikompia tunnevasteita videoihin verrattuna täyteainehoitoa saaneisiin.
Tämä tukee niin sanottua kasvojen palautteen hypoteesia (facial feedback hypothesis), jonka mukaan kasvonilmeet eivät pelkästään ilmennä tunteita, vaan vaikuttavat aktiivisesti siihen, miten voimakkaasti tunteet koetaan.
Hymy ja tunteet kulkevat käsi kädessä
Jo vuonna 1988 Strackin ja kollegoiden klassikkotutkimus osoitti saman periaatteen: kun osallistujat pitivät kynää hampaiden välissä (mikä aktivoi hymyileviä lihaksia) katsellessaan sarjakuvia, he raportoivat pitävänsä niitä hauskempina kuin ne, jotka pitivät kynää huulien välissä (mikä estää hymyn muodostumista).
Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että botox-hoito sibeliusjuonteisiin vähensi aivojen tunnealueiden, kuten mantelitumakkeen, aktivoitumista, kun koehenkilöt katselivat vihaisia kuvia passiivisesti. Tämäkin vahvistaa ajatusta siitä, että kasvojen lihakset eivät pelkästään heijasta tunnetiloja, vaan säätelevät niitä.
Tutkijoiden mukaan tämä voi myös selittää, miksi botoxia on tutkittu ja käytetty masennuksen hoitoon – osittain juuri kasvojen lihasten vaikutuksen kautta mielialan säätelyyn.
Botox vaikuttaa myös sosiaaliseen viestintään
Lopuksi huomionarvoista on ruumiillistumisen ilmiö, jonka mukaan tunteita tulkittaessa kehomme automaattisesti jäljittelee havaittuja ilmeitä – esimerkiksi hymyilemme, kun näemme toisen ihmisen hymyilevän. Tämä ilmiö helpottaa muiden tunteiden ymmärtämistä ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Jos kuitenkin jommankumman osapuolen kasvojen liikkeet ovat estyneet esimerkiksi botoxin takia, molemminpuolinen tunneviestintä voi kärsiä ja toisen ymmärtäminen vaikeutua.
Vaikka botox tarjoaa näkyvän parannuksen ryppyihin, sen vaikutukset ulottuvat paljon pintaa syvemmälle: se voi muuttaa ilmeitä, tunteiden kokemista ja sosiaalista kommunikaatiota. Näiden vähemmän tunnettujen vaikutusten vuoksi hoitoa harkitsevien olisi hyvä saada kattavaa neuvontaa ja pohtia päätöstään huolella joka kantilta.
Oletko itse koskaan harkinnut ottavasi botoxia? Mitä ajatuksia juttu herätti sinussa?
LUE MYÖS:
- Aivokalvontulehdus: 6 oiretta, joita ei pidä sivuuttaa
- Tummat silmänaluset voivat kertoa terveysongelmista
