Rasvamaksa on yleistynyt Suomessa merkittävästi.
Rasvamaksa on yleistynyt merkittäväksi terveysongelmaksi Suomessa, ja se on tällä hetkellä maan yleisin maksasairaus. Arvioiden mukaan noin miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa, ja sen esiintyvyys kasvaa erityisesti ylipainon yleistyessä.
Mutta mitä rasvamaksalla oikeastaan tarkoitetaan? Se viittaa tilaan, jossa rasvaa kertyy maksasoluihin normaalia enemmän. Tilanne muuttuu huolestuttavaksi, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista. Vaikka ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus ovat merkittävimmät riskitekijät, rasvamaksaa voi esiintyä myös normaalipainoisilla henkilöillä.
Rasvamaksan syyt ja riskitekijät
Rasvamaksaa aiheuttavat monenlaiset tekijät, joista keskeisimpiä ovat:
- Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus
- Metaboliset häiriöt, kuten tyypin 2 diabetes
- Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
- Korkea verenpaine
Lisäksi rasvamaksan voivat laukaista myös esimerkiksi nopea painonpudotus, ravitsemushäiriöt, liiallinen fruktoosin eli hedelmäsokerin saanti, krooniset infektiot, tietyt lääkkeet ja jopa raskaus. Rasvamaksa jaetaan kahteen tyyppiin: alkoholin aiheuttamaan ja ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan. Nykyään valtaosa tapauksista ei johdu alkoholista, vaan elintavoista.
Yksi rasvamaksan suurimmista haasteista on sen oireettomuus.
Usein rasvoittunut maksa ei anna mitään merkkejä ennen kuin tilanne on jo edennyt pitkälle ja maksan toiminta heikentynyt. Tällöin voi ilmetä väsymystä, vatsan turvotusta ja epämiellyttävää painon tunnetta oikeassa kyljessä. Hoitamattomana rasvamaksa voi johtaa maksakirroosiin ja lisätä riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Miten rasvamaksa todetaan?
Koska rasvamaksa ei yleensä oireile, se löydetään usein sattumalta esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä, kertoo Terveyskylä. Se voidaan havaita:
- Kohonneista maksa-arvoista verikokeissa (ALAT-arvo)
- Maksan ultraäänitutkimuksessa
- Muiden maksasairauksien poissulkemisella
Erityisesti ylipainoisilla henkilöillä rasvamaksan mahdollisuus on hyvä ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa.
Tällä hetkellä rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa, joten hoito perustuu elämäntapamuutoksiin:
1. Painonhallinta
Painon pudottaminen on tehokkain keino hoitaa rasvamaksaa. Jo 5–10 prosentin painonlasku voi parantaa maksan tilaa merkittävästi. Tärkeintä on edetä maltillisesti, sillä liian nopea painonpudotus voi jopa pahentaa tilannetta.
2. Terveellinen ruokavalio
Ruokavaliossa kannattaa suosia:
- Pehmeitä rasvoja (kuten rypsiöljyä ja oliiviöljyä)
- Rasvaista kalaa ja täysjyväviljoja
- Runsaasti vihanneksia, marjoja ja hedelmiä
Sokeria, makeisia sekä virvoitus- ja energiajuomia tulisi välttää, sillä runsas fruktoosin saanti voi kiihdyttää maksan rasvoittumista.
Punaisen lihan runsas syöminen voi lisätä rasvamaksan riskiä, erityisesti, jos kyse on prosessoidusta punaisesta lihasta, kuten makkarasta, pekonista ja leikkeleistä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että runsas tyydyttyneen rasvan ja prosessoidun lihan kulutus voi vaikuttaa haitallisesti maksan terveyteen. Se voi lisätä insuliiniresistenssiä, tulehdusta ja rasvan kertymistä maksasoluihin, mikä edistää ei-alkoholiperäisen rasvamaksan (NAFLD) kehittymistä.
3. Liikunta
Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään maksan rasvapitoisuutta. Suosituksena on harrastaa vähintään 150–200 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa.
Rasvamaksa on hiljainen, mutta vakava terveysriski, joka kannattaa ottaa tosissaan. Onneksi siihen voi vaikuttaa merkittävästi omilla elämäntavoillaan. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin.
LUE MYÖS:
