Stephanie ja Graham Freels eivät moneen vuoteen halunneet mitään muuta elämässään yhtä paljon kuin perustaa perheen ja saada lapsia. Vuosien kuluessa heidän oli kuitenkin jo vaikea yrittää enää pitää toivoa edes yllä.
Epätoivoisesta pariskunnasta alkoi lopulta tuntua epäonnistumisten jälkeen siltä, ettei heidän ollutkaan ehkä koskaan tarkoitus saada omia biologisia lapsia.
Mutta vain päivää ennen jouluaattoa vuonna 2022 kaikki kuitenkin muuttui yhdessä silmän räpäyksessä. Stephanie oli raskaana, mutta tuo raskaus toi mukanaan käänteen, jota he eivät ikinä olisi osanneet odottaa.
Perheen perustaminen ja lasten saaminen on monen ihmisen tavoite ja unelma elämässä. Osa ottaa sen itsesäänselvyytenä, mutta todellisuudessa asia ei tietenkään ole niin yksinkertainen.
Maailmasta löytyy valitettavan suuri määrä ihmisiä, jotka joutuvat kuulemaan pysäyttävän uutisen siitä, ettei heidän syystä tai toisesta ole mahdollista saada lapsia. Kyse ei ole aina tahdon asiasta.
Tieto lapsettomuudesta voi olla kova, yksinäinen ja stressaava paikka ihmisille, jotka olisivat halunneet omia lapsia. Sitä tunnetta on vaikea edes yrittää kuvailla ihmiselle, joka ei ole kokenut samaa itse.
Joidenkin mielestä omat biologiset lapset eivät välttämättä ole edes tärkeä asia, mutta toisille kyse voi olla hyvin kivuliaasta tilanteesta, kun se osuu omalle kohdalle. 27- ja 29-vuotiaat Stephanie ja Graham Freels joutuivat kamppailemaan noiden ajatusten kanssa useamman vuoden ajan.
Olivat yrittäneet lasta jo vuosia
Nuoresta iästään huolimatta Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa asuva pariskunta oli yrittänyt jo vuosien ajan saada lapsia. Valitettavasti heidän yrityksensä olivat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet ja jokainen negatiivinen raskaustesti tuntui kuin tikarilta suoraan sydämeen.
Vuonna 2017 avioitunut pari on joutunut kokemaan useita vaikeuksia yhteisen elämänsä aikana. Hyvin pian häidensä jälkeen Stephanie joutui sairaalaan, kun häneltä löydettiin hormonaalisia ongelmia sekä päänsärkyä aiheuttanut kasvain.
Vaikka kasvain saatiinkin poistettua leikkauksella, se vaikutti pysyvästi pariskunnan mahdollisuuksiin saada lapsia. Vuosien epäonnistumisten ja epäilyksen jälkeen Stephanie kertoo kääntyneensä lopulta jopa rukousten puoleen.
– Olen aina halunnut suuren perheen, mutta en koskaan uskonut sen tapahtuvan kerta rysäyksellä, hän totesi St. Joseph’sille.
Mutta niin vain kohtalo puuttui peliin ja päivää ennen jouluaattoa vuonna 2022 pariskunta sai uutisen, jota he olivat odottaneet jo niin pitkään. Raskaustestiin ilmestyi kaksi viivaa, jotka paljastivat Stephanien olevan raskaana.
”Fantastinen aamu”
Useiden hedelmöityshoitokierrosten jälkeen pariskunnan oli vaikea edes alkuun uskoa, että nyt vuosien jälkeen se viimein tuotti tulosta. Heistä tulisi vanhempia.
– Se oli aika fantastinen aamu meille, Stephanie pohtii.
Uutisen ja ilakoinnin jälkeen pariskunta suuntasi lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten saadakseen asialle vahvistuksen, mutta siellä he saivatkin kuulla uutisen, jota eivät olisi osanneet odottaa.
Lääkärin tutkimukset osoittivat hyvin nopeasti, että Stephanien kohdussa kasvoi todennäköisesti useampi kuin yksi sikiö.
Ensimmäisen ultrakuvan myötä tuolle asialle saatiin viimein varmistus. Kyse ei kuitenkaan ollut kaksosista, joita he ensin epäilivät. Hänen vatsastaan paljastui nimittäin viisi lasta kohdussa sulassa sovussa keskenään.
Erittäin harvinaiset viitoset
– Se oli yksi koko elämämme hulluimmista hetkistä, Stephanie sanoo ja jatkaa:
– Olimme niin innoissamme ja varmoja siitä, että meidän oli lopulta kuitenkin kohtalon myötä tarkoitus saada viisi ihanaa vauvaa. Tiesimme kuitenkin myös sen, että viitosraskauksiin liittyy vakavia riskejä.
Monikkoraskaudet ovat toki hedelmöityshoitojen myötä yleisempiä kuin luonnollisesti, mutta viitosraskaus on silti erittäin harvinainen asia.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 2020 tilastojen mukaan vain 29 raskautta 3,6 miljoonasta olivat nelos- tai useampi sikiöisiä raskauksia.
Tekivät ison päätöksen
Varmistaakseen parhaat mahdolliset olosuhteet raskauden ja synnytyksen osalta Stephanie alkoi etsiä internetistä tietoa lääkäreistä, joihin voisi varmasti luottaa ja jotka osaisivat asiansa.
Sopiva asiantuntija löytyi Phoenixin kaupungista Arizonasta, mutta samaan aikaan pariskunta tajusi toisen ongelman. He olivat vain hetkeä aiemmin muuttaneet uuteen kotiinsa, joka oli kuitenkin aivan liian pieni viiden pienen lapsen kasvattamista ajatellen.
– Soitin vuokraisännällemme ja sanoin ’Luulen, että meille tulee paljon lapsia, enkä usko, että tämä asunto toimii meidän perheellemme enää’, Graham kertoo.
Niinpä perhe päätti ottaa ja muuttaa yhdeltä istumalta suoraan Washingtonista Phoenixiin voidakseen olla mahdollisimman lähellä lääkäreitä, jotka he olivat avukseen valinneet.
Kovat kivut iskivät yllättäen
Graham onnistui säilyttämään vakituisen työpaikkansa tekemällä töitä etänä ja Stephanie taas päätti jättäytyä työelämästä kokonaan voidakseen keskittyä kaikessa rauhassa raskauteen.
Aluksi heidän suunnitelmansa oli, että lapset syntyisivät sektiolla raskausviikolla 34. mutta jälleen kohtalo kuitenkin puuttui peliin. Tavallisen raskausajan pahoinvoinnin lisäksi Stephanie nimittäin kärsi hypermereesistä, joka on erittäin voimakasta ja vakavaa raskauden aikaista pahoinvointia.
Raskausviikolla 27. tapahtui sitten se, mitä odottavat vanhemmat olivat eniten pelänneet. Stephanien vatsaan iski yllättäen valtavan kovat kivut ja pariskunta tajusi, että nyt on tosi kyseessä.
Hänet otettiin kesäkuussa sisään sairaalaan kovine kipujen saattelemana ja naisen koko keho oli pahasti turvonnut.
Joutui hätäleikkaukseen
Tutkimuksissa lääkärit havaitsivat, että Stephanien kohtu oli jo auennut kuudella sentillä, eli synnytys oli käynnistymässä. Niinpä he päättivät toteuttaa hätäsektion lasten pelastamiseksi – mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut.
– Salissa oli lopulta jopa 20 ihmistä, koska jokaista vauvaa kohden oli oma ryhmä.
Kesäkuun 4. päivän aamuna Stephanie ja Graham saivat lopulta toivottaa tervetulleiksi maailmaan heidän kauan odottamansa pienokaiset: Adelynin, Elianan, Linnean, Fisherin sekä Harperin.
Koska lapset syntyivät keskosina, he olivat hyvin pienikokoisia ja tarvitsivat kaikki paljon erilaista hoitoa sekä hoivaa ensimmäisten viikkojensa aikana. Tuon ajan perhe vietti sairaalassa.
Kaikkien onneksi yhdelläkään vauvoista ei kuitenkaan esiintynyt mitään vakavampia komplikaatioita ja he kaikki toipuivat täysin alkaen kasvaa normaalisti.
Pääsivät kotiin 76 päivän jälkeen
Vanhemmat seurasivat pienokaisten kasvua sairaalassa päivä päivältä ja lopulta 76 sairaalassa vietetyn päivän jälkeen he saivat viimein lääkäreiltä luvan viedä rakkaat pienokaisensa kotiin.
– Yksi parhaista hetkistä koko tuona aikana oli se, kun sain pidellä kaikkia viittä lastani sylissäni ensimmäistä kertaa yhtä aikaa, Stephanie sanoo.
Ja jatkaa:
– Se oli hetki, jonka muistan ikuisesti.
