Dominque ja Kevin Gill ovat hyväsydämisiä vanhempia, jotka eivät voi sietää ajatusta siitä, että joku lapsi joutuisi kärsimään.
Vaikka heillä on omia biologisia lapsia, niin he ovat päättäneet avata perheensä ja kotinsa ovat myös muille lapsille, jotka tarvitsevat apua elämässä.
Andrew pojan kohdalla he eivät kuitenkaan tienneet lainkaan sitä, mihin olivat ryhtymässä. Nyt poika on muuttanut perheen elämää useammilla tavoilla kuin he olisivat koskaan osanneet odottaa.
Kaikki sai alkunsa vuonna 2018, kun Dominque ja Kevin Gill suostuivat ryhtymään sijaisvanhemmiksi pienelle orvoksi jääneelle pojalle nimeltä Andrew.
Sulkeutunut ja aggressiivinen
Andrewlla ei ollut mitään siteitä biologisiin vanhempiinsa ja häntä oli pompoteltu erilaisten sijaiskotien välillä sosiaaliviranomaisten kautta niin pitkään, että pojasta oli muodostunut varsin sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut.
Dominique ja Kevin tiesivät, että Andrew’n elämä oli ollut vaikeaa, joten tarkoitus oli vain saada pojan asiat kuntoon antamalla hänelle turvallinen koti ja rakkautta.
Andrew muutti väliaikaisesti heidän luokseen sijoitukseen Nashvilleen Yhdysvalloissa. Hänen oli tarkoitus asua perheen luona siihen saakka, kunnes hänelle löytyisi lopullinen adoptioperhe.
Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä kukaan ei tuntunut haluavan olla missään tekemisissä Andrew’n kanssa.
Pariskunnan mukaan Andrew oli vetäytynyt omaan kuoreensa ja vältteli sosiaalisia kontakteja muiden ihmisten kanssa. Hän halusi vain istua omassa huoneessaan tietokoneella pelaten ja oli monesti vihainen osoittaen aggressiivisia raivon purkauksia.
– Ensimmäisen viikkonsa aikana täällä hän vain istui huoneessaan ovi suljettuna ja katsoi vanhoja valokuvia. Hän ei halunnut puhua kanssamme, sijaisvanhemmat kertovat.
Viikot vierivät ja Dominique, Kevin sekä heidän lapsensa kokivat paljon haasteita Andrew’n kanssa, sillä hän ei halunnut olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Sympaattiset vanhemmat eivät kuitenkaan suostuneet luovuttamaan kovia kokeneen pojan suhteen.
Vaikka Andrew olisi vihainen, niin he halusivat osoittaa hänelle rakkautta.
Lopulta perheen suhtautuminen alkoi toimia ja Andrew alkoi selvästi pehmetä.
Pariskunnan oma poika ei aluksi tuntenut mitään yhteyttä tai halua kaveerata Andrew’n kanssa, mutta aivan kuten vanhempansa, niin myös hän uskoi siihen, että kaikille piti antaa mahdollisuus.
Pian kävikin ilmi, että pojilla oli paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja kun myös Andrew alkoi ymmärtää perheen vain haluavan hänen parastaan, hän laski vihdoin suojauksensa.
Pojat alkoivat leikkiä joka päivä yhdessä kuin parhaat ystävykset ja sillä oli positiivisia vaikutuksia heihin molempiin.
Kukaan ei halunnut adoptoida
Jonkin ajan kuluttua myös sosiaaliviranomaiset olivat sitä mieltä, että Andrew olisi valmis lähtemään lopulliseen adoptioperheeseen.
– Meidän asenteemme oli alusta asti se, että autamme häntä siihen asti, kunnes hänelle löytyy jostain pysyvä koti, Dominique kertoo.
Andrew, joka oli vihdoin saanut elämänsä kasaan pitkästä aikaa paikassa, jossa hän tunsi rakkautta ja turvaa, joutuisi pian siis muuttamaan jälleen kerran.
– Mutta kun jo toinen sovittu adoptio peruuntui, minä ymmärsin Jumalan laittaneen Andrew’n meidän elämäämme tarkoituksella. Jumala halusi, ettei adoptio onnistuisi, jotta hän voisi palata takaisin meidän luoksemme.
– Pariskunta päätti kysyä itse Andrew’lta, haluaisiko tämä jäädä pysyvästi heidän perheeseensä ja vastaus oli välitön ’KYLLÄ’.
Tässä voit kuulla perheen kertovan tarinansa omin sanoinensa:
Tämä todella näyttää hyvin sen, ettei kenenkään suhteen saa luovuttaa liian helposti. Rakkaus voi saada aikaan isoja muutoksia kenessä tahansa.
Ole hyvä ja jaa tätä, jos olet samaa mieltä!
