Raskaus voi olla vaikeaa aikaa. Sen lisäksi, että on hallittava fyysisesti, että vatsassa on vauva, on myös jatkuva huoli, että jokin voi mennä pieleen.
Onneksi suurin osa tapauksista menee hyvin. Huolet ja pelot vaihtuvat helpotukseen samalla sekunnilla, kun saa pitää vastasyntynyttä tervettä lasta sylissään.
Jennie Wilklow ei kuitenkaan koskaan saanut kokea tuota helpotusta – päinvastoin.
Jennien raskaus oli suhteellisen normaali. Hän ja hänen aviomiehensä olivat onnellisia odottaessaan lapsensa syntymää. He saivat kaikissa kontrollikäynneissä samat sanat: Lapsi näytti voivan hyvin.
Synkät pilvet alkoivat kasautua, kun Jennien oli pakko mennä kiireelliseen keisarileikkaukseen raskausviikolla 34. Vaikka operaatio ja synnytys onnistuivat, pian kävi ilmi, että Jennien tyttäressä oli jokin vialla.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
– Kun he saivat hänet ulos, kuulin tytön huutavan. He sanoivat, että: ”Hän on niin kaunis”. Nämä ovat sanat, jotka jokainen äiti haluaa kuulla. Niinpä hymyilin ja rentouduin.
Vain sekunteja myöhemmin huoneessa oli erilainen tunnelma. Vauvan kasvot olivat muuttuneet.
Useat hoitajat ja lääkärit panikoivat, kun he näkivät, mikä vasta pelastetun tytön tilanne oli.
– He tekivät kaikkensa auttaakseen häntä, mutta hänen ihostaan tuli kivikova sekunneissa. Sen jälkeen se alkoi halkeilla. Se aiheutti avohaavoja ympäri hänen kehoaan. Näin heidän panikoivat ilmeensä ja kysyin, oliko kaikki kunnossa.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Kun lääkäri vakuutteli Jennielle, että heillä on tilanne hallinnassa, hän sai rauhoittavaa lääkettä. Jennie nukahti.
”Tämä on paha juttu”
Kun Jennie heräsi joitakin tunteja myöhemmin, lääkäri tuli hänen puheilleen. Oli käynyt ilmi, että vastasyntynyt tytär Anna kärsi harlekiini-iktyoosista.
Hän katsoi aviomiestään, kun tajusi tilanteen vakavuuden.
– Aviomieheni hiljaisuus pelotti minua. Hän oli järkyttynyt, kun lääkäri lähti. Hän vain toisteli: ”Tämä on paha juttu”.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Harlekiini-iktyoosi on geneettinen sairaus, joka saa ihon kasvamaan noin 14 kertaa normaalia nopeammin. Se aiheuttaa punotusta koko kehossa, mikä vaikuttaa myös silmiin, suuhun, nenään ja korviin.
Sairauden kanssa syntyneet lapset usein kuolevat muutamien päivien sisällä syntymästä. He, ketkä niistä selviävät, voivat odottaa normaalia elinikää. Ikävä kyllä he joutuvat kärsimään komplikaatioista ja hitaammasta kehityksestä. Erityisesti motoristen taitojen suhteen.
– Vietin seuraavat kaksi päivää etsien tietoa hänen tilastaan. Tajusin, että hänen elämänlaatunsa ei tule olemaan hyvä. Sallin itselleni tämän ajatuksen, sillä se oli elämäni hämmentävin ja yksinäisin hetki. Silloin ja siinä hetkessä ajattelin, että voisi olla parempi, jos hän kuolisi, Jennie sanoo.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Jennie synnytti maailmaan kuitenkin sitkeän tytön. Lääkäreiden ja perheen avulla Anna selvisi.
Vanhemmat toivat hänet kotiin. He tekivät parhaansa hoitaakseen tytärtään. Jennie kertoo ensimmäisten päivien taistelusta.
– Peitin hänet aina kahden tunnin välein raakaöljyhyytelöön ja kylvetin häntä useita tunteja päivässä. Olin vuosien ajan unelmoinut, mitä rakas tyttäreni pukisi päälleen. Vaikka se ei vaikuttanut oleelliselta, sen puolesta taistelin.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Tarkoitettu toisilleen
Vaikeuksista huolimatta Anna antoi äidilleen täysin uuden näkökulman elämään.
– Aloin oivaltaa, että jos asetan rajoitteita, mitä hän voi saavuttaa, hän pysyy kehitystasolla. Siksi päätin asettaa riman korkealle. Päätin, että tavoite on, että hän voi tehdä mitä ikinä haluaa. Ne tavoitteet olivat samat myös itselleni.
Jennie on sen jälkeen perustanut Instagram-tilin, jossa hän dokumentoi hänen ja tyttärensä vuoristoratamaista elämää.
– Ymmärrän nyt, että sain hänet, koska sydämessäni oli niin paljon rakkautta tyttärelleni. Anna oli tarkoitettu minulle. Ja minä hänelle. Näytämme yhdessä maailmalle, miten kaunista se voi olla.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Mitä ajatuksia Jennien ja Annan tarina herättää? Minusta he näyttävät, että niin rakkaudelle, erilaisuudelle kuin lämmöllekin on tilaa. Muuten maailma olisi aika kylmä!
