Odotusaika ja kaikki sen mukana tuomat tilanteet voivat olla hyvin kuluttavia ja pelottavia hetkiä tuleville vanhemmille.
Näin se oli myös pienessä Cokaton kaupungissa Yhdysvalloissa asuvalle naiselle. Valerie Watts odotti pientä poikaa, jonka saapumista ja syntymistä hän ei enää olisi malttanut odottaa yhtään pidempään. Hän vain halusi nähdä suloisen poikansa kasvot ensimmäisen kerran.
Hänen vatsansa kasvoi ja samalla myös odotukset. Kuten muutkin odottavat vanhemmat, niin Valerie valmisteli itseään sekä kotia. Hän sisusti pienen huoneen pojalleen asentaen sinne kehdon sekä kasan pehmoleluja.
Mutta sitten tapahtuikin kaikkien järkyttävin mahdollinen tilanne. Valerien kauan odotettu poika, Noah, syntyi kuolleena ja hänen koko maailmansa romahti yhdessä hetkessä.
Tuon traagisen kokemuksen läpikäymisen jälkeen Valerie kuitenkin päätti säilyttää suurimman osan esineistä, jotka hän oli hankkinut poikaansa silmällä pitäen. Niinpä lelut sekä huonekalut saivat jäädä perheen kotiin.
Lopulta kesti vuoden ennen kuin hän oli valmis siirtymään eteenpäin elämässään. Tilanteen käsittely otti aikansa.
Jonkin aikaa myöhemmin Valerie päätti järjestää pihamyyjäiset tyhjentääkseen autotalliaan. Tuolloin hän tapasi vanhemman herrasmiehen nimeltä Gerald. Hän oli saapunut ostoksille yhdessä vaimonsa kanssa, joka päätyi keskustelemaan Valerien kanssa pidemmän tovin. Nainen kysyi Valerielta, kuinka vanha hänen poikansa on, koska myynnissä oli iso liuta vauvan vaatteita sekä muita pienelle lapselle suunnattuja tavaroita, joita hän oli ostanut pojalleen ennen tämän syntymää.
Silloin Valeria kertoi poikansa surullisesta kohtalosta ja tuo keskustelu oli jotain, mikä jäi vahvasti naisen mieleen hänen pahoitellessaan tahditonta kysymystään Valerielle.
Samaan aikaan hieman sivummalla Gerald oli iskenyt silmänsä kehtoon, jonka halusi ostaa. Syy tähän oli se, että Gerald oli kätevä nikkari käsistään ja halusi nyt rakentaa jotain tuosta näkemästään kauniista kehdosta. Valerie ei aluksi tiennyt olisiko hän valmis myymään kehdon, mutta antoi lopulta mukavan vanhemman pariskunnan ostaa sen.
Kun Gerald sitten lähti ostosten ja vaimonsa kanssa autolle, hän sai kuulla Valerien lapsen traagisesta kohtalosta.
Gerald tunsi valtavasti myötätuntoa Valeriaa kohtaan ja ymmärsi tämän surun.
Silloin hän sai idean.
Koska hän oli taitava puuseppä, hän halusi tehdä jotain auttaakseen Valerieta. Hän päätti heti palauttaa kehdon Valerielle, mutta sitä ennen hän tekisi sille jotain. Hän päätti muuttaa sen huonekaluksi, jota Valerie voisi oikeasti käyttää ja samalla kuitenkin säilyttää tärkeän muiston hänen kuolleesta pojastaan.
Gerald uppoutui suunnitelmaansa ja työskenteli tarkasti sekä tauotta kehdon parissa seuraavat päivät.
Sitten noin viikkoa pihamyyjäisten jälkeen hän palasi Valerien talolle ja koputti oveen. ”Tulisitko vilkaisemaan autoni takapaksiin”, Gerald kysyi Valerielta, joka ei tiennyt mitä odottaa.
Kohta hän kuitenkin sai elämänsä yllätyksen.
Hän oli todella onnellinen saadessaan kehdon takaisin muodossa, jossa siitä olisi myös hyötyä huonekaluna. Gerald ja Valerie olivat molemmat kyyneleet silmissään, kun he kertoivat tilanteesta myöhemmin paikallistelevision uutisille.
Valerie kertoo tuon tilanteen olevan todiste siitä, että maailmassa on yhä hyviä ihmisiä.
Katso nyt, kuinka Gerald muokkasi Valerien kuolleen pojan kehdon upeaksi huonekaluksi alla olevalta videolta:
https://youtu.be/muj6wJ2eXIw
Miten upea tarina. Minä todella toivon, että Valerie säilyttää tämän muiston pojastaan ja sille tulee käyttöä. Upea teko Geraldilta. Ole hyvä ja jaa tätä, jos ele oli sinunkin mielestäsi koskettava. Maailmasta löytyy yhä todella paljon hyvää sekä hyviä ihmisiä.
