Andrea West opiskeli viimeistä vuotta, kun hän tapasi tulevan aviomiehensä. Se oli salamarakastumine ja valmistumisen jälkeen he muuttivat yhdessä Andrean kotikaupunkiin.
Pian pariskunta oli jo kihloissa ja he pääsivät jakamaan ilo-uutisen ystävilleen ja perheelleen: Andrea odotti parin ensimmäistä lasta. He olivat suunnattoman onnellisia. Mutta onni muuttui suruksi vain yhdentoista viikon kuluttua – Andrea sai keskenmenon.
”Olin aivan rikki”
Love What Matters -sivulla Andrea kuvaili kokemustaan näin:
– Olin aivan riekaleina. En tiennyt, mitä tehdä, keneen ottaa yhteyttä, mikä oli sopivaa puhua ääneen, tai kuka voisi auttaa. En tiennyt, että joka neljäs nainen käy läpi saman – eikä siitä silti puhuta. En ollut varma, jaksaisinko koskaan enää yrittää uudelleen.
Ajan myötä Andrean ahdistus helpotti, etenkin kun rakastava puoliso oli tukena. Alkoi toinen raskaus.
Tällä kertaa kaikki tehtäisiin toisin
Andrea päätti tehdä kaikkensa varmistaakseen vauvan terveen kehityksen. Hän luopui monista ruoista – leikkeleistä, sushista ja tietyistä juustoista – ja ahmi raskautta käsitteleviä kirjoja. Tällä kertaa kaikki menisi hyvin.
Raskaus etenikin ilman komplikaatioita. Supistukset alkoivat ajallaan, mutta ultraäänitutkimuksessa selvisi, että lapsivettä oli enää hyvin vähän. Synnytys oli käynnistettävä välittömästi.
Vauvan syntymä ja järkyttävä hetki
Synnytys sujui onneksi hyvin, ja saman illan aikana maailmaan syntyi pieni poika, Adam.
Mutta isä ei koskaan saanut odotettua hetkeä katkaista napanuoraa.
Sen sijaan lääkärit veivät Adamin kiireesti pois vanhempien luota. Kaiken hämmingin keskellä Andrean mies ehti nähdä vilauksen pojastaan. Hän kääntyi Andreaan ja lausui sydäntä särkevät sanat:
– Kulta, Adamilla on jotain vialla jalassa.
Kun hänen äitinsä ja puolisonsa lähtivät kertomaan uutisia muille perheenjäsenille, Andrea jäi yksin sairaalahuoneeseen – ilman tietoa siitä, mitä oli tapahtumassa. Kukaan ei kertonut hänelle, mikä vauvaa vaivasi.
Harvinainen diagnoosi
Lopulta kävi ilmi, että Adamin vatsan oikea puoli ja koko oikea jalka olivat marmoroidun violetin ja mustan väriset.
Diagnoosiksi varmistui Cutis Marmorata Telangiectatica Congenita (CMTC) – erittäin harvinainen verisuonipoikkeama, joka vaikuttaa ihon rakenteeseen ja verenkiertoon. Sairauden tapauksia oli maailmassa raportoitu vain noin 500.
Andrea ja hänen miehensä eivät tienneet, miten reagoida.
Adam kävi läpi useita elintoimintoja mittaavia testejä – onneksi kaikki tulokset olivat hyviä. Andrea oli vastasyntyneiden teho-osastolla eikä nukkunut neljään päivään.
Lopulta Adam pääsi kotiin – mukanaan tarkat ohjeet siitä, miten hänen ihoaan tuli hoitaa. Ajan myötä alkoi käydä yhä selvemmäksi, että Adam oli todellinen taistelija. Tänä päivänä Adam on iloinen ja terve poika, joka rakastaa matematiikkaa ja shakin pelaamista. Vaikka hänen sairautensa heikentää jalkaa, hän on pystynyt myös harrastamaan urheilua.
Ja ennen kaikkea: vaikka Adam tietää olevansa hieman erilainen kuin muut lapset, hän ei ole koskaan antanut sen estää itseään.
Äiti taistelee edelleen muiden puolesta
Andrea on nykyään aktiivisesti mukana kansainvälisessä järjestössä CMTC Alliance, joka tukee ihmisiä, joilla on harvinaisia verisuonisairauksia. Hän tekee intohimoisesti työtä tietoisuuden lisäämiseksi ja sairastuneiden puolustamiseksi.
Jos haluat tukea järjestöä ja auttaa harvinaisia sairauksia sairastavia ihmisiä, voit jakaa Adamin tarinan ja tehdä lahjoituksen.
Adamilla oli vaikea alku – mutta tänä päivänä Westin perhe on onnellinen. Jaa tämä tarina Facebookissa, jotta mahdollisimman moni saa kuulla tästä uskomattomasta pojasta.
Lue myös:
- Pikkutytön ”raskausvatsa” sai lääkärit huolestumaan
- Tressa Middleton oli maan nuorin äiti: näin hän voi nyt
- Tomm Tennentillä oli syntyessään 5-vuotiaan lapsen iho
- Alfie Patten tuli tunnetuksi maan nuorimpana isänä
