Jokainen jolla on omia lapsia tietää, ettei mikään satuta vanhempaa samalla tavalla kuin oman lapsen surun tai kärsimyksen näkeminen. Ideaalitilanteessa sitä haluaisi suojella lapsiaan kaikelta pahalta maailmassa, mutta valitettavasti se ei ole valmista.
Useimmat vanhemmat ovat varmasti tunteneet juuri siksi jonkin asteista ahdistusta lastensa aloittaessa koulupolulla. ”Mitä, jos joku on ilkeä hänelle? Mitä, jos häntä kiusataan?” nämä ovat ajatuksia, jotka ponnahtavat monen meistä päähän, kun lasta ollaan viemässä kouluun ensimmäistä kertaa.
Perheenäiti Brittany Denison ymmärtää tuon huolen aivan liian hyvin.
Brittany Denison on Michael-pojan äiti, jolla on Treacher-Collinsin oireyhtymä. Pojan ulkonäkö saa monet hämmästelemään, sillä hän ei näytä samalta kuin muut lapset, kuten The Epoch Times kertoo.
Pelkäsi koulun alkamista
Ei ole mitenkään epätavallista, että ihmiset kuiskuttelevat ja osoittelevat sormilla nähdessään Michaelin, joten on täysin ymmärrettävää, että hänen äitinsä pelkäsi jo valmiiksi, kun pojan oli tarkoitus aloittaa koulu.
Voidakseen helpottaa asiaa edes jollain tapana Michaelin kohdalla, Brittany päätti kirjoittaa avoimen viestin Facebookiin. Hän toivoi sen tavoittavan mahdollisimman monet muut vanhemmat.
Tuo viesti, joka piti sisällään voimakkaita ja ajatusta herättäviä sanoja, nousi nopeasti suosituksi ja se keräsi tuhansittain jakoja hyvästä syystä.
Näin rakastava äiti kirjoittaa viestissään:
~ Vetoomus erityislapsen äidiltä ensimmäisen kouluviikon alla ~
Hei ystävät! Ensimmäinen koulupäivä on ihan kohta täällä ja halusin tehdä tämän kirjoituksen auttaakseni vanhempia opettamaan omia lapsiaan. Tänä vuonna Michael aloittaa esikoulussa; Olen innoissani, mutta samaan aikaan hyvin peloissani. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä enemmän hän alkaa ymmärtää olevansa erilainen. Kuiskutukset sekä katseet alkavat myös vaikuttaa häneen entistä enemmän.
”Minulla on yksi ISO pyyntö…”
Michaelilla todettiin heti syntymässä harvinainen diagnoosi, Treacher-Collinsin oireyhtymä, ihan niin kuin Auggie-pojalla Wonder-elokuvassa. Hän näyttää hyvin erilaiselta, mutta on henkisesti aivan kuin kaikki muutkin lapset.
Minulla on yksi ISO pyyntö kaikille vanhemmille, joilla on kouluikäisiä lapsia!
Voisitteko pysähtyä hetkeksi puhumaan lastenne kanssa ennen kuin koulu alkaa ensi viikolla?
Puhukaa heille sellaisten sanojen kuten ”erilainen” ja ”ainutlaatuinen” käyttämisestä ”pelottavan” tai ”oudon” sijaan.
Puhukaa heille myös ystävällisyyden ja hyvän käytöksen lisäksi siitä, miten tärkeää on olla oikea ystävä.
Älkää käskekö heitä olemaan tuijottamatta. Kertokaa heille sen sijaan, että jos aikoo tuijottaa, niin on myös kohteliasta sanoa ”Hei”.
Opettakaa heitä puolustamaan luokassa niitä lapsia, joita pilkataan ja istumaan niiden vieressä, jotka ovat jääneet yksin.
JA MIKÄ KAIKKEIN TÄRKEINTÄ: Opettakaa hyväksyntää ja ystävällisyyttä omilla teoillanne sekä tavalla, jolla puhutte muille aikuisille. Tämä tarkoittaa kaupan kassaa, ravintolan henkilökuntaa ja myös sitä autoilijaa vierelläsi liikenteessä, joka ei käyttänyt vilkkua.
Jos satutte näkemään meidät jossain, niin meistä on mukavaa vastata kysymyksiin Michaelin tilasta ja tehdä uusia tuttavuuksia. Jos otat askeleen pois omalta mukavuusalueeltasi puhuaksesi jollekulle, joka on erilainen, saatat huomata teillä olevan paljon enemmän yhteistä kuin uskoitkaan.
Ole hyvä ja jaa tätä viestiä, jos siltä tuntuu – me voisimme kaikki hyötyä hieman enemmän ystävällisyydestä!
Kiitos teille kaikille koko sydämeni pohjasta!
Miten tärkeitä ja viisaita sanoja, jotka moni tuntuu nykyään unohtavan. Ole hyvä ja auta meitä tukemaan tätä äitiä jakamalla tärkeää viestiä kaikkien luettavaksi!
