8-vuotias löydettiin aamulla kuolleena sängystä – isältä tärkeä viesti kaikille vanhemmille

Lapsen menettäminen on kamalin painajainen, jonka kukaan ihminen voi koskaan joutua kokemaan. Se on surua, joka ei koskaan mene pois, kuten jokainen sen läpi käynyt tietää. Mikään kipu ei ole pahempaa kuin rakkaan läheisen menettäminen.

Tämän tietää erittäin hyvin koko Stormentin perhe, sillä he menettivät 8-vuotiaan poikansa yllättävän tragedian myötä.

Portlandissa Yhdysvalloissa asuvaa Stormentin perhettä kohtasi viime vuoden elokuussa järkyttävä tragedia, kun heidän 8-vuotias Wiley poikansa kuoli yllättäen nukkuessaan.

Poika löydettiin aamulla elottomana ja jääkylmänä sängystään, sillä hän oli kuollut kaikessa hiljaisuudessa nukkuessaan yön aikana.

Käydäkseen läpi kipeää asiaa ja varoittaakseen sekä herätelläkseen myös muita vanhempia, päätti perheen isä jakaa tapauksesta kirjoituksen omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Kuvakaappaus: Linkedin / Jr Storment

J.R Storment, aviomies ja kahden pojan isä, oli aina ollut määrätietoinen yrittäjä. Hän oli mukana perustamassa omaa yritystään, eikä ottanut koskaan ainuttakaan sairaslomapäivää, vaan paiski töitä kellon ympäri useiden vuosien ajan.

Hän kuitenkin rakasti perhettään yli kaiken ja siksi heillä oli vaimonsa kanssa sopimus, että jos jompi kumpi soittaa toiselle, niin puheluun on aina pakko vastata. He olivat sopineet soittavansa toisilleen kesken työpäivän ainoastaan äärimmäisissä hätätilanteissa, jolloin se oli välttämätöntä.

8-vuotias kuoli nukkuessaan

Tuona kohtalokkaana päivänä elokuussa 2019 J.R istui työpaikkansa kokoushuoneessa, jossa hän oli yhdessä 12 ihmisen kanssa. Sitten hänen vaimonsa soitti ja lausui puhelimeen sanat: ”JR… Wiley on kuollut.”

JR ei ollut uskoa kuulemaansa, mutta hän tiesi, ettei vaimonsa vitsailisi tällaisesta asiasta. Hän ryntäsi ulos kokouksesta paniikissa ja pyysi työtoveriltaan kyytiä kotiin.

Kotona JR kohtasi näyn, joka muistutti rikospaikkaa: kaikkialla oli poliiseja ja ensihoitajia. Viranomaiset olivat onnistuneet selvittämään, että 8-vuotias poika oli todella kuollut.

Äiti oli mennyt pojan huoneeseen aamulla, kun tämä oli nukkunut yllättävän pitkään. Sängyssä makasi jääkylmä ja eloton lapsi, jonka kuolinsyytutkijat kertoivat lopulta kuolleen yli 8 tuntia sitten, eli noin keskiyön aikaan.

A couple who lost their 8-year-old twin son in the middle of the night realized how precious and short life could be and…

Gepostet von NTD Television am Montag, 14. September 2020

Wiley ei kärsinyt mistään hengenvaarallisesta sairaudesta lääkäreiden mukaan, mutta JR ja hänen vaimonsa osasivat arvata, mistä pojan kuolema oli johtunut.

Wileylla oli nimittäin diagnosoitu aiemmin samana vuonna lapsuusiän epilepsia, joka normaalisti katoaa iän myötä.

Isän vetoomus muille vanhemmille

Näin Wileyn isä kirjoittaa muille vanhemmille osoittamassaan vetoomuksessa, jossa hän kertoo muutoksesta elämässään:

Kaikki ne lukuisat lasten lääkärit ja neurologit kertoivat, ettei meidän tarvinnut huolehtia hänen tilastaan. Hänen epilepsiansa oli ”paras mahdollinen”, josta ei kannata välittää. Kukaan ei maininnut sanallakaan sitä, että se voisi tappaa hänet.

SUDEP on lyhenne, joka tarkoittaa epileptikon selittämätöntä äkkikuolemaa. Se on tarpeeksi yleinen, jotta sille on keksitty oma nimi ja lyhennelmä ja neurologit keskustelevat jatkuvasti siitä, olisiko tarpeen kertoa sen vaaroista kaikille vanhemmille jo etukäteen.

SUDEPiä pidetään yleisesti ennalta arvaamattomana, pysäyttämättömänä sekä välttämättömänä sen jälkeen, kun kohtaus on käynnissä. Monesti se liittyy epilepsiakohtaukseen, mutta joissain tapauksissa uhrin aivot vain yksinkertaisesti sammuvat. Tilastollisesti oli hyvin epätodennäköistä, että meidän poikamme olisi se 1:4500 lapsesta, joka tuosta kärsii. Joskus saatat kuitenkin joutua tilastoihin.

Moni on kysynyt, miten he voisivat auttaa meitä. Halaa omia lapsiasi. Älä työskentele liian myöhään. Monet asiat, joihin käytät aikasi, ovat luultavasti sellaisia, joita tulet katumaan, kun sinulla ei enää ole aikaa. Sinulla on luultavasti töissä säännöllisesti kokouksia eri ihmisten kanssa? Mutta sovitko säännöllisesti tapaamisia ja aikaa myös lapsillesi? Jos tästä pitäisi ottaa jokin oppitunti, niin se olisi muistuttaa muita (ja itseämme) siitä, ettemme saa unohtaa niitä asioita, joilla on oikeasti väliä.

Ole hyvä ja jaa tätä, jos sinunkin mielestäsi isän sanat ovat viisaita.