Mielipide: Kellojen siirto on älyvapaata

Edessä on jälleen viikonloppu, jona suomalaiset joutuvat tekemään täysin tarpeetonta työtä sekä säätöä kotonaan. Kesä on jäänyt taaksemme ja päivät lyhenevät, joten edessä on taas kellojen siirto – eikä siinä ole mitään järkeä.

Tämä artikkeli on mielipidekirjoitus. Kaikki siinä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Lokakuu on kaunis syyskuukausi meillä Suomessa ja samalla päivissä alkaa jo tuntua selvästi, kuinka valon määrä vähenee ja illat pimenevät. Talvi tekee tuloaan täysin luonnollisen rytmin kautta.

Olemme kansakuntana historian saatossa tottuneet melko hyvin siihen, että talvikuukausien aikana elämme täällä pimeämmässä, kunnes lopulta kevät taas koittaa ja valon määrä lisääntyy.

Tähän luonnolliseen kiertokulkuun on kuitenkin yhdistetty myös täysi järjettömyys, joka jakaa suomalaisten mielipiteitä lähes yhtä vahvasti kuin kysymys siitä, kuuluuko leikkele vai juusto päällimmäiseksi leivän päälle.

Nimittäin kellojen siirto.

Kaksi kertaa vuodessa joudumme tarttumaan tähän täysin mitättömältä tuntuvaan ja typerään puuhaan, jotta voimme siirtyä joko talviaikaan tai kesäaikaan. Talviaikaan – eli normaaliaikaan – siirrytään tänä vuonna 27. lokakuuta.

Kellojen siirtely on kaikessa yksinkertaisuudessaan typerä jäänne entisiltä ajoilta, jolle ei ole mitään järkeen käyviä perusteluita enää olemassa Suomessa vuonna 2024.

Se, että uusiseelantilainen postiljooni on joskus 1800-luvulla keksinyt koko ajatuksen kesäajasta ensimmäisen kerran voidakseen harrastaa perhosten keräilyä, kuvastaa hyvin koko tilannetta.

Haittaa terveydelle

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 1942 ja vakituiseen käyttöön se otettiin vuonna 1981. Siis reilut 40 vuotta sitten. Tässä on kenenkään turha siis perustella siirtelyn jatkumoa jollain ”niinhän nyt vain on aina tehty” -ajatuksella.

Idea oli saanut uutta tempoa alleen 1900-luvun alussa sotien jälkeen, kun hiilestä oli pulaa ja energiaa haluttiin säästää. Samaa energiakulmaa korostettiin 1970-luvulla, kun asia otettiin laajemmin keskusteluun Euroopassa.

Kellojen siirto jakaa vahvasti mielipiteitä.
Kuva: Shutterstock

Siirtymällä kesäaikaan valoa säästyisi pidempään iltaan luonnossa, jolloin ihmiset käyttäisivät vähemmän energiaa. Meillä pohjoisella pallonpuoliskolla asian vaikutukset ovat kuitenkin energiataloudellisesti katsottuna mitättömiä.

Sen sijaan kellojen siirtämisestä johtuvan rumban on todettu erilaisissa tutkimuksissa voivan olla oikeasti haitallista ihmisen omalla luonnolliselle vuorokausirytmille.

Talviaikaan mennessä tilanne on vähän helpompi, kun yö jatkuu tunnin pidempään, mutta kesäaikaan palatessa yllättäen yö onkin lyhyempi. Yritä siinä sitten pitää kiinni vakituisesta vuorokausirytmistä.

Turun yliopiston sydäntutkimuslaitoksella vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmisten infarktiriski näyttäisi olevan kaikkein korkeimmillaan heti seuraavalla viikolla kellojen siirtämisen jälkeen.

Samanlaiseen tulokseen päädyttiin vuonna 2008 New England Journal of Medicine lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan Ruotsissa sydänkohtausten riski kasvoi heti kesäaikaan siirtymistä seuranneina päivinä.

Paluu yhteen aikaan

Käytännön puolen ongelmat tämän asian ympärillä ovat täysin oma kappaleensa – joskin niiden vakavuudesta tai mittasuhteista voidaan toki keskustella.

Jokainen lauantai-iltana kotinsa kelloja siirtävä ihminen tietää kyllä sen, kuinka ärsyttävää on kulkea läpi asuntoa ja varmistaa, että jokaisen kellon viisarit ovat nyt varmasti oikeassa ajassa.

Puhumattakaan sitten erilaisten kodinkoneiden, kuten mikrojen sekä hellojen digitaalisten kellojen säätämisestä. Ainainen työmaa, jota ei ole tehtyä liian helpoksi.

Todella moni meistä on elämänsä aikana nukkunut pommiin ainakin kerran siksi, että juuri sen yöpöydällä seisovan herätyskellon viisari unohtui siirtää oikeaan aikaan. Pieniä asioita, mutta ärsyttäviä sellaisia.

Kesäajasta luopumisesta on puhuttu 2010-luvulla jo EU-tasollakin, mutta jostain syystä paljon huomiota herättänyt ehdotus on jumiutunut byrokratian rattaisiin useamman vuoden ajaksi.

Olen sitä mieltä, ettei kellojen siirtely tunnilla suuntaan tai toiseen palvele nykyisessä maailmassa vuonna 2024 enää yhtään ketään ja koko hullutuksesta pitäisi luopua välittömästi. Palataan takaisin yhteen aikaan – normaaliaikaan, joka meillä muutenkin on talvena käytössä.

Mitä sitten, jos saamme nyt aamuksi hetken enemmän valoa siirron takia? Menetämme sen sillä, että toisesta päätä päivää pimeys iskee entistä nopeammin. Töiden jälkeen ei jää paljoa aikaa nauttia aurinkoisesta päivästä.

Pysymällä yhdessä ajassa läpi vuoden voisimme välttää kaiken tämän turhan ja tyhjänpäiväisen säädön kaksi kertaa vuodessa ja samalla ihmisten olisi helpompi elää sisäisen luonnollisen rytminsä kanssa.

Millaisia ajatuksia kellojen siirto sinussa herättää? Onko talvi- vai kesäaika mielestäsi ”parempi” vaihtoehto? Kerro oma kantasi Facebookin kommenttiosiossa.

LUE MYÖS:

Tiedätkö, miksi kelloja siirretään? Idean taustalla 1800-luvulla elänyt postimies

Kellojen siirtely jää historiaan vuodesta 2021 lähtien – EU-parlamentti hyväksyi päätöksen murskaavin lukemin

 

Lue lisää aiheesta...