Tämä artikkeli on mielipidekirjoitus, ja siinä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia.
Keskustelu uusista ravitsemussuosituksista ja koulujen kasvisruokapäivistä herättää voimakkaita tunteita monessa suomalaisessa. Monet kokevat, että lihan vähentämiseen kannustaminen on liiallista puuttumista ruokailutottumuksiin. Mutta todellisuudessa suomalaiset ovat ennenkin pärjänneet hyvin ilman päivittäistä liharuokaa – miksei siis nyt?
Sosiaalisessa mediassa on hiljattain kiertänyt nostalginen kuva vanhan ajan kouluruokalistasta suomalhedestä. Lista kertoo, kuinka kouluruoassa korostuivat kasviskeitot, puurot ja vellit ja lihaa tarjoiltiin harvoin. Ruokalistalta löytyivät esimerkiksi vihanneskeitto ja ruispuuro – ruokia, jotka olivat yksinkertaisia mutta ravitsevia. Tämä ei ollut vain koulujen tapa toimia, vaan heijasteli koko kansan ruokailutottumuksia. Liharuokaa pidettiin erityisenä juhlaruokana, jota syötiin vain harvoin.
On myös syytä huomata, että kasvisruokapäivistä kovaan ääneen nurisevat eivät yleensä edusta niitä, joiden ruokavalio olisi muutenkaan terveyden tai tasapainon perikuva. Kun purilaiset ja makkaraperunat kuuluvat viikottaisiin rutiineihin, kasviskeitto koulussa tuskin on se suurin este hyvinvoinnin tiellä. Tämä keskustelu ei siis pohjimmiltaan ole terveys- tai ravitsemuskysymys, vaan enemmän tottumuksiin ja tunteisiin liittyvä reaktio – ja juuri siksi se herättää niin paljon vastustusta.
Lihan kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti
Viime vuosikymmeninä lihan kulutus on Suomessa kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy myös siinä, että monet suhtautuvat kriittisesti kouluruokailun kasvisruokapäiviin ja uusiin ravitsemussuosituksiin, jotka suosittelevat punaisen ja prosessoidun lihan vähentämistä. Helsingin Sanomien mukaan uudet suositukset pyrkivät rajoittamaan punaisen lihan kulutuksen 350 grammaan viikossa eli noin kahteen liharuokaan.
Keskimäärin suomalainen kulutti vuonna 2022 silti viikossa hurjat 1,5 kiloa lihaa, mikä on laskussa aiempiin vuosiin verrattuna. Siipikarjanlihaa kulutetaan keskimäärin noin 0,54 kiloa viikossa henkilöä kohti.
Historia opettaa: kasvispainotteisuus ei ole uhka
Suomalainen ruokahistoria osoittaa, että olemme ennenkin eläneet terveellisesti ilman runsasta lihansyöntiä. Kasvisruokavalio ja yksinkertaiset raaka-aineet, kuten juurekset ja viljat, olivat pitkään arkiruokailun perusta. Näitä ruokia arvostettiin paitsi ravitsevuutensa, myös kestävän kehityksen näkökulmasta – ennen kuin tämä termi oli edes olemassa.
Jo pelkästään tämän taustan vuoksi ei ole perusteltua väittää, että lihan vähentäminen vaarantaisi ruokavalion monipuolisuuden tai ravitsevuuden. Päinvastoin, kasvisruoat tarjoavat runsaasti kuitua, vitamiineja ja terveellisiä rasvoja, joita monet nykyään syövät liian vähän. Esimerkiksi pavut, linssit ja kaurapohjaiset tuotteet voivat tarjota erinomaisia proteiininlähteitä ilman lihantuotannon ympäristöhaittoja.
Lihan vähentämisessä ei ole kyse pakosta, vaan tulevaisuudesta
On tärkeää huomata, ettei lihan vähentämisessä ole kyse pakottamisesta, vaan suosituksista, joiden tavoitteena on parantaa sekä kansanterveyttä että ympäristöä. Uudet ravitsemussuositukset perustuvat laajaan tutkimukseen, jonka mukaan liiallinen prosessoidun lihan kulutus lisää esimerkiksi paksusuolen syövän riskiä.
Koulujen kasvisruokapäivien ja uusien ravitsemussuositusten tarkoituksena on ohjata suomalaisia kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokailua. Vaikka muutos voi tuntua aluksi vieraalta, se perustuu siihen, miten olemme eläneet ennenkin – ilman päivittäistä liharuokaa.
Suomalaisten historia osoittaa, että voimme hyvin tukeutua kasvispainotteiseen ruokavalioon. Samalla vähennämme ympäristön kuormitusta ja otamme askelia kohti terveempää tulevaisuutta.
Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun Facebookin kommenteissa.
Lue myös:
- Mielipide: Kellojen siirto on älyvapaata
- Vain edesvastuuton ääliö liikkuu pimeällä ilman heijastinta
