Skotit kouluttavat lammaskoiria hätistämään merikotkia – suomalaisbiologi äimänkäkenä

Skotlannin lammasfarmareiden keinoja voi pitää vähintäänkin mielenkiintoisina.

Maremmano-abruzzesen lammaskoira vartioi hyvin laumaa, mahdollisesti pian myös merikotkilta. Kuva: Shutterstock

Moni tarina liittää sudet ja lampaat yhteen. Skotlannin saaristossa määkijöiden suurin uhka tulee kuitenkin taivaalta. Suomalaisillekin tuttu merikotka on piinannut farmareita siinä määrin, että he ovat vaatineet kannan aseellista harventamista.

Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Merikotka hävisi Skotlannissa jo kerran sukupuuttoon. Viimeinen petolintu kuoli tiettävästi vuonna 1918. Kanta onnistuttiin elvyttämään uudelleen vuosikymmenten työllä tuomalla poikasia Norjasta.

– Kun on tehty niin paljon ponnisteluja merikotkan palauttamiseksi luontoon, myös mahdolliset haitat täytyy hoitaa jollain muulla tavalla kuin haulikolla, merikotka-asiantuntija ja biologi Jouko Högmander sanoo Newsnerille.

Skotit eivät ole jääneet toimettomiksi. Uutistoimisto AFP kertoo, että Jonny ja Daisy Ames ovat kehittäneet koirille koulutusohjelman lintutarhallaan. He toivovat, että se auttaisi farmareita ja merikotkia elämään paremmin yhdessä.

Kyseessä on maremmano-abruzzesen lammaskoira.

Maremmano-abruzzesen koira on ansioitunut laumanvartijana. Kuva: Shutterstock

Koiria koulutetaan muun muassa kiinnittämällä drone-lennokkiin kotkaa muistuttava nukke, joka tekee syöksyjä. Kun merikotkia ruokitaan eläinten raadoilla hallituss ympäristössä, koirat pääsevät lähelle oppiakseen, että merikotka on petolintu. Tarkoitus on, että laumanvartijat oppisivat hätistämään kotkat tiehensä.

Pohjoismaissa toinen tilanne

Jonny Ames sai idean työskenneltyään Namibiassa gepardien suojelussa. Samaa koiralajia koulutettiin pelottelemaan kissapedot karjan kimpusta tiehensä.

– Jos kuvittelee kotkia luonnossa, jos se aikoo saalistaa ja alhaalla onkin susi, se ei laskeudu, Ames kommentoi AFP:lle.  

Skotlannin lampaat ovat kärsineet merikotkien hyökkäyksistä ja ongelmaan etsitään erikoisiakin ratkaisuja. Kuva: Shutterstock

Skotlannin lammasfarmarit ovat AFP:n mukaan olleet epäileväisiä ohjelman suhteen. Yksi sanoo uutistoimiston haastattelussa, että ylämailla pitäisi olla tuhansia koulutettuja koiria, että lampaat olisivat edes turvassa. Jouko Högmander on varovaisesti samoilla linjoilla.

– Tuota, miten sen nyt sanoisi, tuo suunnitelma kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Tietysti hyvä, jos sen saa toiminaan niin, että koirat sekä linnut on opetettu ja lampaat saavat olla rauhassa. Mutta hiukan epäilen.

Högmander sanoo, että Suomessa tai muissa Pohjoismaissa merikotka ei hyökkäile lampaiden kimppuun. Hänen mukaansa ei ole myöskään näyttöä, että ne ahdistaisivat pohjoisessa poroja tai niiden vasoja.

– Lampaiden osalta on paljon kokemusta lounaissaaristosta. Suuri määrä lampaita on laiduntanut kotkan pesimäsaaressa, eikä minkäänlaisia ongelmia ole tullut esiin. En tiedä yhtään todistettua tapausta, jossa merikotka olisi tappanut lampaita tai karitsoja.

Majesteettinen merikotka on suurin petolintu niin Suomessa kuin Skotlannissakin. Kuva: Shutterstock

Maakotka on toista maata. Se saalistaa isoja nisäkkäitä ja on uhka niin lampaille kuin poroillekin. Saalistustekniikat eroavat paljon. Merikotka ei saalista puustoisella alueella tai metsässä. Se on avomaitten ja avoimien rantojen laji.

– Skotlannissa metsät on hävitetty ajat sitten. Lampaat laiduntavat avoimilla nummilla. Siellä voisi ajatella, että ne ovat houkuttelevampi kohde merikotkille kuin täällä meillä, missä lampaat ovat usein metsän tai puuston lähellä. Skotlannin merikotkat voivat käyttäytyä toisella tavalla kuin meidän.

Suomen suurin lintu

Merikotka oli vaarassa Suomessakin. Kanta romahti ja tilanne oli surkeimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla. Suojelutyö kuitenkin onnistui. Kotkakanta on elpynyt ja laji voi Suomessa hyvin.

– Sillä on tietysti uusia uhkia kuten lintuinfluenssa, tuulivoimalat ja rantojen rakentaminen. Mutta ei merikotkilla on nyt hätää, Jouko Högmander sanoo.  

Merikotka on Suomen suurin petolintu ja siipien kärkivälillä mitattuna suurin lintu kaikista. Siipien kärkiväli voi olla jopa 2,5 metriä.