Kuva: All Over Press

Anniina Valtonen avautui lapsettomuushoidoista

Juontaja-meteorologi Anniina Valtonen on kokenut monia elämän myrskyjä, mutta äidiksi tuleminen osoittautui yhdeksi suurimmista haasteista.

Anniina Valtonen ja hänen puolisonsa alkoivat yrittää lasta vuoden 2019 lopulla, juuri ennen kuin koronaepidemia alkoi Kiinassa.

Valtonen kertoo Ylelle, että he yrittivät vuoden ajan, mutta ilman tuloksia. Raskaaksi tulemisen vaikeus oli yllätys, sillä hänelle oli aina kerrottu, että suvun naiset sikiävät helposti.

– Oli sanottu, että meidän ei tarvitse kuin kävellä miesten bokserien ylitse ja alkaa tapahtua, Valtonen kertoo.

Kun raskaus ei vuoden yrittämisen jälkeen alkanut, pari hakeutui julkisen terveydenhuollon lapsettomuushoitoihin, mutta pitivät asian visusti omana tietonaan. Valtonen kuvailee, että lapsen tekemisestä tuli kuin ryhmätyötä lääkäreiden kanssa, eivätkä he halunneet joutua pitämään ketään muita ajan tasalla.

Tahaton lapsettomuus koskettaa monia

Tahaton lapsettomuus on yleinen, mutta varsin vaiettu aihe Suomessa. Ylen tekemässä kyselyssä lähes 400 ihmistä jakoi omia kokemuksiaan lapsettomuudesta. Syitä on monia: endometrioosi, toistuvat keskenmenot, kumppanin puute tai liiallinen paino ja ikä. Monet kertoivat, etteivät pääse hoitoihin näiden syiden vuoksi, ja hoitojonot ovat pitkät. Lisäksi yksityiset hoidot ovat monille taloudellisesti liian kalliita.

Monet tahattomasta lapsettomuudesta kärsivät kertovat, että hoidot ovat paitsi fyysisesti, myös henkisesti uuvuttavia. Monet hakevat tukea vertaisryhmistä, sillä terveydenhuollon tarjoama apu ja tuki voivat olla vaihtelevia.

Lapsettomuushoitojen alussa Valtoselta käytiin läpi ruokavaliot ja elämäntavat, minkä jälkeen aloitettiin hormonaaliset hoidot. Eri lääkkeet aiheuttivat Valtoselle sivuvaikutuksia, kuten vatsavaivoja, väsymystä ja kivuliasta ihottumaa, joka muistutti aknea.

– Meikkaajat sitä ihmettelivät työpaikalla. Kerroin, että minulla on allerginen reaktio.

Lopulta lääkärit totesivat, että Valtosen kolmivuorotyö Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä oli pahinta, mitä hän saattoi tehdä hoitojen aikana. Niinpä hän jätti työn, koska äidiksi tuleminen oli hänelle ensisijaisen tärkeää.

Hoitojen aikana Valtoselta löydettiin myös kohdusta hyvänlaatuinen kasvain, joka poistettiin, mutta se ei auttanut raskaaksi tulemiseen. Kolmen epäonnistuneen inseminaation jälkeen pari aloitti IVF-hoidot, eli koeputkihedelmöityksen.

IVF-hoidot olivat sekä fyysisesti että henkisesti raskaita, ja Valtosella oli epäilyksensä hoitojen onnistumisesta.

– Se oli todella raskasta. Sitä miettii ja murehtii kaikenlaista. Miehellekin sanoin, että olet vapaa lähtemään.

Mies kuitenkin jäi ja kannusti Valtosta jaksamaan, ja lopulta hoidot onnistuivat. Viime vuoden huhtikuussa Valtonen teki positiivisen raskaustestin. Pari itki yhdessä ilosta pesuhuoneen lattialla.

Samana vuonna syntyi heidän ensimmäinen yhteinen lapsensa.

Valtosen kokemus ei ole harvinainen. Joka viides hedelmällisessä iässä oleva nainen Suomessa kohtaa tahattoman lapsettomuuden, ja asia koskettaa välillisesti vielä suurempaa joukkoa ihmisiä. Lapsettomuuden vaikutukset ulottuvat syvälle ihmisten elämään ja henkiseen hyvinvointiin.

Lapsettomuus voi olla erityisen raskasta, kun se tapahtuu julkisuuden henkilölle, kuten Valtoselle, joka kohtaa samalla paineita työstään ja yksityiselämästään. Julkisesti lapsettomuudesta puhuminen on kuitenkin tuonut hänelle sekä lohtua että ymmärrystä, ja monet ovat kiittäneet häntä rohkeudesta jakaa kokemuksensa.

Anniina Valtosen matka äidiksi osoittaa, että vaikka tie olisi kivinen, toivoa ei kannata menettää.

Anniina Valtonen
Kuva: Timo Korhonen / All Over Press
 

Lue lisää aiheesta...