Ellen Jokikunnas jakoi kuvan, joka sai seuraajat huolestumaan.
Juontaja Ellen Jokikunnas nimesi julkaisussaan vanhan Röngän rautatieaseman kotinsa lepakkoluolaksi.
Lue myös:
Jokikunnas avaa syytä nimeämiselle.
– Käytiin nopsaan moikkaamassa ennen reissua vintillä meidän herttaiset lepakot, korvayököt, jotka pitävät vintin kunnossa kaikilta öttiäisiltä, Jokikunnas selostaa.
– Aina näihin aikoihin kun tulee poikasia, niitä putoaa pihalle vintin ikkunasta ja jokakesäinen puuha on palauttaa vauvat takaisin emoilleen. Tämä kyseinen lepakkolaji on vieläpä tosi lempeä, ei ole koskaan edes yrittänyt purra käsiteltäessä. Toki yleensä jos mahdollista, kosketaan vain hanskat kädessä, varsinkin jos pelastettava on jo isompi yksilö.
Kirjoituksen kylkeen Jokikunnas on liittänyt kuvan, jossa hän pitelee lepakkoa paljaalla kädellään.
Kuvan lisäksi mukana on kaksi videota: ensimmäisessä näkyy lepakkoja kuhiseva pimeä ullakko, ja toisessa videossa pieni lepakonpoikanen oikoo jäseniään ja avaa suutaan.
Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä.
Julkaisu herätti paljon huomiota ja sai seuraajat jakamaan omia kokemuksiaan lepakonpelastuksesta.
– Vau, luonnon ihanat pikkuveijarit nostettu turvaan. Kiitos, eräs seuraaja kommentoi.
– Voi että te ootte ihania. Moni kiljuisi kauhusta, kun ei ole tietoa eikä ymmärrystä luonnosta. Ite saan ihailla vesisiippoja, kun niitä lentelee pihalla, toinen seuraaja kertoo.
Jokikunnaksen rohkeutta käsitellä lepakkoa paljain käsin ihailtiin, mutta samalla häntä varoitettiin mahdollisista vaaroista.
– Lepakon puremasta voi saada vakavan sairauden. Lepakot ovat virussäilöjä, eräs seuraaja huomauttaa.
– Varovasti! Poikani kaulaan lensi kesäyönä grillipaikalle eksynyt lepakko, raapaisi ihon rikki, ja alkoi kauhea rokotusrumba, kertoo toinen kommentoija.
– Apua! Itse en uskaltaisi koskea lepakkoon, ainakaan aikuiseen. Voiko lepakkovauvoilla olla rabiesta? Kolmas kyselee. Rabies tarkoittaa vesikauhua.
Ruokaviraston mukaan lepakoihin ei saa koskea paljain käsin.
Tautien leviäminen
Lepakoilla on yleinen maine taudinkantajina, mutta Ruokaviraston mukaan Eurooppalaisilla lepakoilla ei ole koskaan tavattu klassista vesikauhua.
Lepakkorabiesta eli lepakkolyssavirusta on todettu Suomessa vain kolme kertaa.
Lepakkolyssavirus tarttuu vain raivotautia sairastavan lepakon puremasta, joten tartuntavaara on hyvin pieni. Raivotautisen lepakon tunnistaa poikkeavasta käytöksestä – sairas lepakko voi käyttäytyä välinpitämättömästi ihmistä kohtaan, saada raivokohtauksia, menettää lentokykynsä ja halvaantua.
Jokikunnaksen rohkea ja luonnonläheinen asenne lepakoita kohtaan sai paljon kiitosta, ja hänen esimerkkinsä muistutti monia luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja siitä, miten pienillä teoilla voi tehdä suuria vaikutuksia.
Varovaisuutta ei kuitenkaan tule unohtaa eläimiä käsiteltäessä!
