Lapset häpäisivät törkeästi sankarihautoja Vantaalla – nyt puhuu järkyttynyt kenttäpiispa

Kaatuneitten omaisten liiton puheenjohtaja Hannu Niskanen äimistelee, miten tilanne on ollut ylipäätään mahdollinen.

Porukassa tyhmyys tiivistyy. Asia sai melkoiset mittasuhteet, kun koululuokka oli retkellä Vantaan Pyhän Laurin kirkolla.

Iltalehti uutisoi, että alakoulun oppilaat käyttäytyivät huonosti kirkon sankarihaudoilla. He muun muassa hyppivät niillä, syljeskelivät ja puhuivat alatyylisesti sekä rienaavaan sävyyn. Lehden mukaan opettajat puuttuivat lopulta asiaan, ja tilanteesta on keskusteltu koulussa.

Kaatuneitten omaisten liiton puheenjohtaja Hannu Niskanen luki tapahtumista kauhistellen ja järkyttyneenä.

– Ihan ensimmäinen asia on, että tämä järkyttää ja loukkaa, jos sankarihautoja häpäistään. Ne ovat jotain ainutlaatuista meillä Suomessa. Ne koskettavat kutakuinkin kaikkia suomalaisia sukuja, niihin liittyvät tarinat. Tuntuu tietenkin erittäin pahalta, Niskanen sanoo Newsnerille.

Kenttäpiispana toiminut Niskanen pohtii, että lapset eivät ehkä ole ymmärtäneet, että kyse on ollut niiden ihmisten muistosta, jotka ovat antaneet elämänsä meidän omiemme edestä.

– Ihmettelen, miten tällaista pääsee tapahtumaan. Herää kysymys, onko valvonta pettänyt? Miten on mahdollista, että joukko lapsia pääsee häpäisemään sankarihautoja hyppimällä, syljeskelemällä ja alatyylistä kieltä käyttämällä?

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Lapset käyttäytyivät huonosti Vantaan Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla. Kuva: Mikkoau/Wikimedia Commons

”Perinne on purje”

Niskanen ei etsi syyllisiä. Hän sanoo, että itse kukin on ollut lapsi ja nuori. Hän tavallaan ymmärtää, että siinä iässä voi lähteä aika helposti porukan mukana semmoiseenkin, jota ei ole loppuun asti ajatellut.

– En syytä kouluakaan. Heillä on niin valtavasti tehtävää, monia haasteita ja vaikeuksia. Jollain tavalla kuitenkin kysyn, miten kansallista perintöämme ja omaa historiaamme tunnetaan ja opetetaan? Nähdäänkö se riittävällä tavalla merkittävänä?

Puheenjohtajan mukaan kansakunnalla, joka ei tunne menneisyyttään, käy helposti niin, että tulevaisuuttakaan ei ole.

– Perinne on purje, joka kantaa meitä eteenpäin myös kansakuntana. Siksi sen opettamiseen ja tuntemiseen pitää kiinnittää paljon huomiota.  

Niskanen sanoo humoristisesti, että on pitkä aika, kun hän on itse ollut koulussa. Hän ei ole myöskään koululaitoksessa toiminut koskaan opettajana. Hän pohtii, olisiko opetussuunnitelmassa kuitenkin jotain mietittävää.

– Minulla ei ole tippaakaan äärikansallismielistä ajattelua, mutta ihan perheessä on hyvä tuntea vähän suvun menneisyyttä. Niin kansakunnankin on syytä tuntea. Nyt pitäisi ehkä kohdata näitä kysymyksiä, ja sitä kautta mennä eteenpäin.

 

Lue lisää aiheesta...