Nyt puhuu pikkukarhun kohukaatoon osallistunut kansanedustaja – näin kaikki tapahtui

Kansanedustaja Jenna Simula kertoo Newsnerille, miten kohuttu karhujahti meni metsästäjäporukan näkökulmasta.

Kansanedustaja Jenna Simulan päivityksestä nousi myrsky sosiaalisessa mediassa. Kuva: Jenna Simulan Facebook-tili/Eduskunta

Kuhmolaiskontion kyseenalaiset peijaiset ovat jatkuneet sosiaalisessa mediassa jo lähes viikon. Kalabaliikki sai alkunsa, kun kansanedustaja Jenna Simula (ps) julkaisi sunnuntaina Facebook-tilillään kuvan eduskunnan eräryhmän kaatamasta nuoresta karhusta.

– Kyllä tuolla on vähän leimahtanutkin osalla. Aikamoista kommenttia on tullut, ja tunteet ovat käyneet monilla kuumana, Newsnerin tavoittama Simula sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei nähnyt tilanteessa mitään dramaattista. Turun yliopiston eläinympäristötieteen dosentti Elisa Aaltola taas piti yksivuotiaan karhun kaatamista eettisesti kyseenalaisena. Kumpikin nosti Newsnerin haastattelussa esiin itse metsästystilanteen merkityksen.

Nyt Simula kertoo, miten skandaalin aiheuttanut tilanne eteni. Hän oikoo myös internetissä levinneitä vääriä huhuja.

Eläimen jahtaaminen

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt väitteitä, joiden mukaan karhua olisi jahdattu tuntikausia. Simula kertoo, että jahtiporukka kokoontui varhain aamulla neljän tai viiden aikaan Kuhmon Lentiirassa, mutta havainto karhusta saatiin vasta aamupäivällä.

– Olisiko kaato tullut yhden aikaa. Ei siinä hirveän kauan mennyt. On ollut vääriäkin tietoja, että samaa karhua olisi metsästetty aamuviidestä alkaen.

Jahtiporukan määrä

Internetin kommentoijat ovat huomioineet, että saaliskuvassa on vain yksi karhu ja monta ihmistä. Simula täsmentää, että kuvassa on kaksi jahtiporukkaa. Kun toinen sai karhuhavainnon, he kutsuivat Simulan ryhmän mukaansa ”passiin”. Simulan mukaan kaikilla ei ollut edes asetta, vaikka hänellä itsellään olikin.

– On ollut kuskeja ja koiranohjaajia. Metsästäjät ovat olleet hyvän matkan päässä toisistaan. Tilanne ei todella ole mennyt niin, että pienessä ryppäässä olisi ollut hillitön määrä metsästäjiä. On parempikin, että suurpetoja metsästetään porukalla. Se on turvallisempaa. Jos miettii karhun kannalta, tilanne saadaan nopeasti ohi ja eläin ammuttua.

Karhunmetsästyskausi alkoi 20. elokuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Kuva: Shutterstock

Kontion perhe

Ammuttu karhu liikkui yksin. Se ei liikkunut muiden pentujen tai emonsa kanssa. Kyseessä oli yli vuoden ikäinen erauspentu.

– Kaksi plottinajokoiraa ajoi karhun nurmeslaisen metsästäjän passipaikalle.

Karhun koko

Saalisotsoa on pidetty sosiaalisen median kommenteissa pelkkänä pentuna. Simula sanoo, että karhua on inhimillistetty nuoren ikänsä vuoksi. Hänen mukaansa huutelijat eivät ehkä ihan ymmärrä, miten karhu elää ja toimii.

– Monet ovat verranneet sitä jopa taaperoikäiseen lapseen. Kyseessä on kuitenkin suurpeto. Nuoresta iästä huolimatta se on vaarallinen ja petoeläin, ei viaton tai puolustuskyvytön olento.

Ammutut laukaukset

Jenna Simulan mukaan osa ihmisistä on kommenttien perusteella luullut, että karhua olisi tulitettu porukalla ja jopa haulikoilla. Jokaisella on ollut oma paikkansa, ja vain yksi on päässyt karhun ampumaan.

–  Metsästäjä ampui karhun yhdellä siistillä laukauksella, joka oli tappava. Tilanne oli nopeasti ja siististi ohi. Ei ollut haavakkotilannetta.

Alle vuoden ikäiset karhupennut ja niiden emo ovat rauhoitettuja. Kuva: Shutterstock

Käytetyt aseet

Kansanedustajan mukaan jahtiporukkaa on syytelty jopa haulikoilla räimimisestä Hän sanoo, että suurriistaa metsästetään kivääreillä. Niiden patruunoiden kaliiperi taas riippuu kohteesta. Karhujen kohdalla kyse on isohkoista aseista.

– Metsästyksessä on jahtipäälliköt. He, viranomaiset ja metsästäjät itsekin huolehtivat, että aseet ja patruunat ovat oikeanlaiset. Ei sinne mennä, jos ne eivät karhulle riitä. Kyllä tämän pitää olla kunnossa.

Turvallisuuskysymykset

Metsästyskuvan perusteella eräkerhon toiminta on leimattu myös huolettoman rempseäksi räiskimiseksi. Simula sanoo, että he olivat valtion mailla, osallistujilla oli kirkkaat huomiovaatteet ja asianmukaiset kortit ja luvat tarkastettiin ennen lähtöä.

–  Jahtipäällikkö hoiti ja huolehti omalta osaltaan, että kaikki toimii lajin, hyvien tapojen ja ohjeiden mukaan. Kaikki turvallisuuskysymykset katsottiin kuntoon. Alkoholia ei käytetty. Kukaan ei ole sikaillut. Perinteiset kaatoryypyt otettiin kaadon jälkeen, mutta vasta, kun metsästys oli lopetettu.

Pentuja ei saa ampua. Yli yksivuotiaat karhut ovat kuitenkin laillista riistaa. Kuva: Shutterstock

Saaliin kohtalo

Jenna Simulan mukaan karhu lähti nyljettäväksi ja lihankäsittelyyn metsästäjien majalle. Siitä otetaan Ruokavirastolle asianmukaiset trikiininäytteet ja liha menee käyttöön. Mikäli ampuja haluaa, hän saa perinteisesti myös taljan itselleen.

– Kyse oli kannanhoidollisesta karhunmetsästyksestä. Vaikka liha ei ole sinänsä pääperuste, se on kuitenkin hyvää ja menee käyttöön. Pääsyy on kantojen koon sääntely ja ihmisarkuuden ylläpito. Meillä on vahva karhukanta ja metsästyksellä saadaan ennaltaehkäistyä monia ongelmia.

Metsästyksen motiivi

Jahtiporukkaa on arvosteltu siitä, että kyse on ollut vain elämysten hakemisesta ja tappamisen halusta. Jenna Simula kokee ajatukset todella vieraana.

– Sellainen ei kuulu suomalaiseen metsästysperinteeseen ollenkaan. Kyllä Suomessa motiivi on aina joku muu kuin elämysten hakeminen. Ihmiset metsästävät lihan tai kantojen sääntelyn vuoksi. Vieraslajien kohdalla kyse on riistanhoitotyöstä.

Vastaus kritiikkiin

Jenna Simula on hämmästynyt metsästyskuvan saamasta huomiosta. Hän arvioi, että se kertoo siitä, että ihmiset eivät ymmärrä porukkametsästyksen luonnetta. Hänen mukaansa päivityksen ryhmäotos on luonut ihmisille vääriä mielikuvia.

– Ei ymmärretä, että siellä on monia erilaisia rooleja ja tehtäviä, mutta vain yksi metsästäjä, joka on päässyt ampumiseen asti. Toiminta ei ole ollut millään tavalla epäeettistä.

Simula äimistelee, että osa arvostelijoista kuitenkin hyväksyy metsästyksen sinällään. Tosin joidenkin mielestä se pitäisi jättää viranomaisille, jotka hoitaisivat asian mahdollisimman tehokkaasti.

– Muualla maailmassa saatetaan ampua eläimiä jopa helikopterista. Kyllä minä näen, että paras tapa on, että me suomalaiset metsästäjät huolehdimme metsästyksestä niin, että se on mahdollisimman eettistä ja vastuullista.

Simulan mukaan sosiaalisessa mediassa noussut kiukku on saavuttanut osalla sellaiset mittasuhteet, että karhun iällä ei ole edes väliä.

– Suurimmat ammattiloukkaantujat ovat ihmisiä, jotka vastustavat kaikkea metsästystä ideologisista syistä. He nimenomaan kuvittelevat, että olemme olleet elämysmatkalla ja tappamassa huviksemme. 

Kansanedustaja kuitenkin sanoo, että osa saattaa ensireaktionsa jälkeen miettiä, että onko asia oikeasti näin. Hänen mukaansa ihmiset eivät tiedä, että nuorien karhujen metsästys on aivan normaalia.

– Näkemykseni mukaan ihmisten pitäisi miettiä, ennen kuin he lähtevät somekiukkuun. Jos tulee ikävä tunne jostain, mitä internetissä tai sosiaalisessa mediassa näkee, kannattaisi pohtia syitä, miksi se tuli, ennen kuin reagoi niin älyttömällä tunnelatauksella.