Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui suurlähettiläspäivillä sodasta, rauhasta ja ilmastosta.
Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan tuntuu, kuin historiaa kulkisi pikakelauksella. Niinistö viittaa ennen kaikkea Ukrainan sotaan ja Suomen Nato-jäsenyyteen. Hän puhui tiistaina suurlähettiläspäivillä.
Niinistö korosti puheessaan, että Suomi pysyy vakaana ja ennustettavana valtiona. Presidentin mukaan Pohjoismaat ovat yhdessä vahvempia, olipa kyse sitten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai liike-elämästä tai yhteisten arvojen varjelemisesta.
– Pohjoismaisuudessa on vetovoimaa. Toukokuussa sain kunnian isännöidä presidentti (Volodymyr) Zelenskyiä Helsingissä muiden Pohjoismaiden pääministereiden kanssa. Heinäkuussa kokoonnuimme jälleen. Tällä kertaa vieraanamme Yhdysvaltain presidentti Joe Biden.
Liittolaisista ja ystävistä huolimatta Suomi kantaa Niinistön mukaan myös jatkossa viimekätisen vastuunsa omasta turvallisuudestaan – joskin Naton jäsenmaana. Niinistö kommentoi, että liittoutuminen on suuri muutos, joka maksimoi turvallisuuden ja vahvistaa myös liittolaisia.
– Haluan kuitenkin muistuttaa, että liittoutuneenakin olemme edelleen se sama Suomi. Ei itseään isompi, mutta omastaan tiukasti kiinni pitävä.
Niinistön mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei kuitenkaan rakennu vain sotilaalliseen pelotteeseen. Hän painotti oman diplomatian tarvetta. Suomi uskoo edelleen vuoropuhelun ja yhteistyön voimaan kaikkialla, missä se on mahdollista.
– Kaikkien kanssa se valitettavasti ei ole nyt mahdollista. Venäjä rakentaa vauhdilla meistä viholliskuvaa. Syyt ja seuraukset käännetään päälaelleen. Hyökkääjästä tehdään uhri, Suomesta ja lännestä uhka ja vaara. Sellainen on informaatiosodankäynnin kieroutunut luonne.
Ilkeyksiin on varauduttava
Sauli Niinistö sanoi, että myös ”monenmoiseen muuhun ilkeyteen on syytä varautua”. Esimerkkeinä hän mainitsi arkipäiväistyneet kyber- ja hybriditoimet sekä Puolan ja Latvian rajoilla nähdyn kasvavan laittoman siirtolaisuuden paineen.
– Mekään emme ole tällaisille toimille immuuneja. Tämä vaatii omaa toimintaamme ja valmiutemme terävöittämistä. Ei vain suhteessa Venäjään, vaan myös laajemmin.
Presidentti nosti esiin, että Yhdysvaltain suuri vastuu Euroopan turvallisuudesta ei ole itsestäänselvyys. Hän on peräänkuuluttanut, että Euroopan on otettava oma vastuunsa huomattavasti nykyistä vakavammin.
Niinistö lausui, että Ukrainan etu on myös Suomen etu. Hän lainasi suomalaisen diplomaatin Herman Gummeruksen sata vuotta vanhaa lausuntoa Ukrainan ensimmäisen lyhyen itsenäisyyden ajalta. Gummeruksen havaintoihin kuuluivat ukrainalaisten vahva kansallinen identiteetti ja isänmaan rakkaus.
– Hän näki, että Ukrainan kansa ei tule tyytymään alistettuun asemaan, ja katsoi, että Ukrainan vapaus on myös Suomen intressissä. ”Me suomalaiset tulemme iloitsemaan Ukrainan kansan vapautuspyrintöjen onnistumisesta, joka niin suuresti on oman maamme etujen mukaista”, hän kirjoitti.
Presidentin mukaan havainnot pitävät maailman muuttumisesta huolimatta. Hän sanoi, että Venäjä on eskaloinut sotatoimiaan kuukausi kuukaudelta muun muassa pommittamalla siviilikohteita ja hyödyntämällä kylmää ja nälkää.
Rauhan ääriviivat hahmottuvat
Uutena asiana Sauli Niinistön mukaan nyt on kuitenkin ryhdytty puhumaan myös rauhasta. Vaikka kestävä rauha lienee yhä kaukana, kaksi ääriviivaa alkaa hahmottua. Ensimmäinen on YK:n peruskirjaperiaatteiden merkitys. Asia vahvistettiin hiljattain kansallisten turvallisuusneuvonantajien kokouksessa.
– Kiinan osallistuminen kokoukseen oli erityisen merkittävä asia. Toinen on kasvava ja jaettu globaali huoli sodan seuraamuksista. Sotaa käydään Ukrainassa, mutta sen varjo lankeaa koko maailmaan.
Seikat tuovat Niinistön mukaan kansainvälistä yhteisöä yhteen keskustelemaan rauhasta. Keskusteluissa paljastunut laaja yhteisymmärrys perusperiaatteista on vielä merkittävämpi asia. Niinistö sanoi, että myös Venäjä joutuu ottamaan sen huomioon.
– Keskustelu Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuudesta on myös käynnistymässä. Hyvä niin, mutta niin kauan kuin sota raivoaa Euroopassa, on uuden turvallisuusjärjestyksen hahmottaminen pimeässä hapuilua. Silti hapuiltava on.
Niinistö esitti toivomuksen, että Suomen Etyj-puheenjohtajakaudella sota olisi jo ohi. Hänen mukaansa vuonna 2025 voi olla saumakohta, jolloin on aika neuvotteluille ja dialogille. Etyj on siihen presidentin mielestä luonteva alusta.
– Meidän tulee näyttää sanoin ja teoin, miksi toisten kannattaisi nähdä jotkut asiat toisin, eikä toisen mielipiteen muuttamisen pidä aina olla tavoitteena. Toisinaan yhtä tärkeää on kunnioittavasti todeta erimielisyydet ja koittaa nähdä niiden yli muuhun, mahdollisesti yhdistävään asiaan.
Ilmastokriisin keikahduspiste
Puheensa lopussa presidentti Sauli Niinistö nosti esiin myös ilmastokriisin. Hän sanoi, että ilmastonmuutos on etenemässä nopeammin kuin olimme kuvitelleet. Niinistö on puhunut myös YK:n yleiskokouksessa 2021 ilmastohätätilasta.
– Kulunut kesä on osoittanut, että hätä alkaa olla nyt kädessä. Paahtavat helteet ja ennennäkemättömän rajut maastopalot ovat raivonneet yhtäällä. Poikkeuksellisen runsaat sateet ja tulvat ovat päässeet valloilleen toisaalla.
Niinistö huomautti, että ilmastonmuutosta ei ole peruutettu Suomessakaan. Nyt koettu on vasta esimakua tulevasta, mikäli ilmastonmuutosta ei saada aisoihin.
– Olemme mahdollisesti peruuttamattomien keikahduspisteiden äärellä. Sellaisessa tilanteessa on syytä havahtua siihen, että tällä planeetalla ei ole kolkkaa, joka voisi välttyä vakavilta vaikeuksilta.
Ilmastonmuutosta ei Niinistön mukaan hillitä puheita pitämällä tai toimimalla vain Suomessa. Se vaatii maailmanlaajuisia tekoja. Presidentti painotti, että niiden aika todella on nyt. Niinistö tosin huomautti, että maailmaa rakennetaan myös sanoin.
– Yksi sana, vilpitön ja valittu, voi eheyttää tulehtuneen tilanteen ja tuoda ihmiset jälleen yhteen. Sanoilla maailma voidaan myös rikkoa ja turmella. Ei ole yhdentekevää, millaista kieltä käytämme. Historia osoittaa, kuinka pahat puheet kylvävät vain eripuraa ja jopa vihaa. Viha puolestaan johtaa helposti tekoihin.
Niinistön mukaan maailmanajassamme on ensiarvoisen tärkeä vaalia ja rakentaa yhtenäisyyttä sen hajottamisen sijaan. Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen ja tärkein puolustuslinja sijaitsee edelleen suomalaisten korvien välissä.
– Sen kestävyydestä tulee meidän kaikkien yhdessä huolehtia. Vaikka ajassamme on paljon vaaraa ja vastusta, ei kaikki ole suinkaan huonosti. Moni asia on kiistattomasti aiempaa paremmin. Meillä on myös kaikki edellytykset rakentaa parempaa maailmaa, hän sanoi puheensa lopussa.
