Laulaja Arttu Wiskari joutui pelottavaan tilanteeseen Espanjassa.
Laulaja Arttu Wiskari joutui hiljattain yllättävään tilanteeseen Espanjassa, josta hän kertoi sosiaalisessa mediassa. Wiskari auttoi miestä, joka oli saanut sairauskohtauksen. Muut matkustajat seurasivat tilannetta vierestä.
Lue myös:
Wiskari oli lomamatkalla perheensä kanssa ja he matkustivat lentokenttäbussilla kohti terminaalia. Matkalla etuosasta kuului avunhuutoja, mutta Wiskari ei heti ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut, sillä hänellä ei ollut suoraa näköyhteyttä tapahtumapaikalle.
Onneksi Wiskarin vaimo Pauliina oli tajunnut tilanteen ja pyysi miestään auttamaan matkustajaa, joka oli kaatunut. Wiskari kääntyi katsomaan ja näki pitkän tatuoidun miehen makaamassa kalpeana bussin lattialla. Mies virkosi, ja meinasi nousta ylös.
Laulaja ei tiennyt, mitä oli tapahtunut, mutta kehotti miestä pysymään makuulla ja tiedusteli mahdollisia sairauksia, kuten diabetesta. Sairauksia ei kuulema ollut, ja Wiskari tarjosi hänelle ensiapuna vesipulloaan.
”Toivottavasti tuntui hyvältä suomibaarissa”
Tilanne oli kuitenkin erikoinen, sillä bussi oli täynnä ihmisiä, jotka vain katsoivat vierestä. Wiskari pohtii tekstissään, miksi muut matkustajat eivät tarjonneet apuaan miehelle. Hän ihmettelee myös erään matkustajan kuvaamista tilanteessa, mikä sai hänet erityisen vihaiseksi.
– Toivottavasti 77€ lomakassan turvottaminen tuntui hyvältä suomibaarissa, hän kommentoi viitaten Seiska-lehden ulkopuolisille maksamaan kuvavinkkiin.
Wiskari kyseenalaistaa, pelkäsivätkö ihmiset tatuoitua miestä tai ajattelivatko he, että suomalaiset ovat aina kännissä lentokoneessa. Hän kuitenkin korostaa, että mies oli täysin selvin päin, joten tällaiset olettamukset eivät ole perusteltuja.
– Olen vihainen ja pettynyt. Eilen opettelin istuttamaan kukkia ja tänään varaan itselleni paikan ensiapukurssille. En ikinä halua olla niin kateissa, että kuvaisin kun jollain on hätä.
Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä.
Wiskarin jakaman kuvan kommenttikenttä on täyttynyt ihmettelystä sekä ihmisten omista kokemuksista.
– Olen kerran nähnyt noin 4-vuotiaan lapsen yksin itkemässä ja hän hoki ”Missä äiti on?” Ja saakelin aikuiset eivät edes näe tätä lasta.
Monet kommentoijat jakavat Wiskarin näkemyksen siitä, että ensiapukurssi on tarpeellinen jokaiselle kansalaiselle.
Tämä kertomus kuitenkin herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, miten voimme olla avuliaampia ja huomaavaisempia toisiamme kohtaan.
On tärkeää, että jokainen meistä voi tarvittaessa tarjota apuaan hätätilanteessa. Ensimmäinen apu ja nopea reagointi voivat olla ratkaisevia pelastettaessa ihmisen henki. Olipa kyseessä ensiapukurssi tai pelkästään tietoisuuden lisääminen hätätilanteiden varalle, voimme kaikki tehdä osamme luodaksemme turvallisemman ja huomaavaisemman ympäristön.
