5-vuotias soitti 112 ja sanoi, ettei isä hengitä – sitten tuli kysymys, jota päivystäjä ei ikinä unohda

Jokaisen vanhemman pahin painajainen on se, että omalle lapselle tapahtuisi jotain. Lapsen kanssa kahden ollessaan sitä harvemmin edes ajattelee, että mitä jos itselle tapahtuu jotain, mutta niin voi kuitenkin myös käydä.

Sairaskohtaus, sydänkohtaus tai muunlainen tapaturma voi sikeä juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Mitä siinä tapauksessa voi tehdä, jos on kahden 5-vuotiaan lapsen kanssa?

Tämä perheenisä voi ainakin sanoa olevansa turvassa, sillä hänen tyttärensä tiesi tismalleen, mitä tehdä.

Hätäkeskuksessa työskentelevät päivystäjät ovat työssään joutuneet kuulemaan lähes kaiken mahdollisen. Heidät koulutetaan tunnistamaan seikkoja, jotka paljastavat onko kyseessä oikea hätätilanne ja vaatiiko se virkavaltaa tai ambulanssia vai ei.

Joissain tapauksissa hätäpuhelun soittaja voi olla pieni lapsi, mutta vain hyvin harvoin he ovat 5-vuotiaita tai sitä nuorempia.

Kuva: YouTube/ jeffsaks123

Juuri siitä syystä viisivuotiaan Savannah Hensleyn soittama hätäpuhelu on tapaus, jota hätäkeskuspäivystäjä Jason Bonham ei ikinä unohda.

5-vuotias soitti hätänumeroon

Savannah soitti hätänumeroon kertoakseen, ettei hänen isänsä hengittä ja pyysi apua.

Tyttö oli puhelun ajan yllättävän rauhallinen ja määrätietoinen. Hän vastasi kaikkiin päivystäjän kysymyksiin seuraten samalla koko ajan isänsä Frankin vointia tämän maatessa tajuttomana.

Hätäkeskuspäivystäjänä työskentelevä Jason Bonham oli yhtä aika yllättynyt sekä helpottunut huomattuaan tilanteen. Nuoren lapsen reaktio hätätilanteessa olisi helposti voinut olla täysin toisenlainen.

”Isäni ei hengitä”

Viisivuotias tyttö meni suoraan asiaan kuultuaan jonkun vastaavan hätäpuheluun luurin toisessa päässä.

– Isäni ei hengitä, tyttö sanoi ensimmäisenä.

Savannah seurasi puhelimessa saamiaan ohjeita ja kertoi isänsä tilanteen muutoksista koko ajan käyden myös avaamassa perheen kodin etuoven lukosta, jotta ensihoitajat voisivat päästä paikalle mahdollisimman nopeasti ja helposti.

Viisivuotiaan päällimäinen murhe puhelun aikana oli kuitenkin sellainen, ettei Bonham varmasti ikinä unohda sitä.

– Meillä on pyjamat päällä… ja minulla on yöpuku. Niin tota… Minun täytyy laittautua, tytön voi kuulla sanovan päivystäjälle hätäkeskuksen tallentamassa nauhoitteessa.

– Minä en tiedä mitä laittaisin päälle, mutta… hän (isä) tarvitsee happea tosi nopeasti.

Päivystäjän saatua vakuutettua tytön jäämään isänsä vierelle seuraamaan tämän tilaa ja puhumaan hänelle, he alkoivat keskustella perheen koirasta Lou.

– Meillä on koira… se on tosi pieni, Savannah kertoi hätäkeskukselle.

Hätäkeskus ylistää tytön toimintaa

Pieni tyttö piti isänsä tilaa silmällä koko hätäpuhelun ajan katkaisematta sitä aina siihen asti, kunnes ensihoitajat ehtivät paikalle.

Ambulanssissa isä saatiin kaikkien onneksi myös hengittämään jälleen omin avuin ja tilanne sai lopulta onnellisen päätöksen.

Perheenisä Frank sai tapauksen jälkeen kuulla lääkäreiltä ja hoitajilta, että hänellä on todella nerokas lapsi, josta on syytä olla ylpeä.

Emmekä voi olla muuta kuin samaa mieltä. Voit kuunnella hätäkeskuspuhelun alla olevalta tallenteelta: