Arviolta lähes 1-5 prosentilla maailman väestöstä on ongelmia kilpirauhasen kanssa. Mitä mitä kilpirauhanen tarkalleen ottaen tekee ja miten sen ongelmat voivat vaikuttaa ihmiseen?
UZ Gentin endokrinologian osaston johtava lääkäri, professori Guy T’Sjoen, vastaa nyt seitsemään usein kysyttyyn kysymykseen.
1. Mikä kilpirauhanen on?
Guy T’Sjoen: ”Kilpirauhanen on pieni, 25-30 grammaa painava elin, joka sijaitsee henkitorven ja kurkunpään edessä, kaulan alaosassa. Kilpirauhanen muistuttaa perhosta, sillä siinä on kaksi siipeä, jotka on yhdistetty välirungolla.
Se sisältää kaikenlaisia pieniä rakkuloita, jotka sisältävät T3- ja T4-hormoneja. Nämä niin sanotut kilpirauhashormonit koostuvat jodista. Ne kulkeutuvat verenkiertoon ja säätelevät kehon toimintaa sitä kautta.
Kilpirauhanen säätelee sydämen rytmiä, ruoansulatusta ja energiatasoja, mutta myös suolen toimintaa.
2. Mitä jos kilpirauhanen ei toimi tarpeeksi tehokkaasti?
”Eikö kilpirauhasesi toimi tarpeeksi tehokkaasti? Silloin puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kilpirauhashormonien puutos voi aiheuttaa kehossa pysähdyksen. Voit ottaa tämän kirjaimellisesti, sillä lähes kaikki kehon prosessit hidastuvat. Ruoansulatus hidastuu, paino nousee, olet väsynyt, sinulla on ummetusta ja kylmä.”
3. Entä jos kilpirauhanen toimii liian tehokkaasti?
”Jos kilpirauhanen toimii liian tehokkaasti, puhutaan kilpirauhasen liikatoiminnasta, jossa elimistö menee ylikierroksille. Sinulla on muun muassa sydämentykytystä, liiallista hikoilua sekä laihtumista. Lisäksi sinusta tulee todennäköisesti myös tunteellisempi, levottomampi ja nukut huonosti. Kilpirauhasen vajaatoiminta on liikatoimintaa yleisempää.
Useimmissa tapauksissa vajaatoiminnan tai liikatoiminnan taustalla on autoimmuunisairaus. Tällöin valkosolut tunkeutuvat kilpirauhaseen ja saavat sen toimimaan hitaammin tai nopeammin. Silloin elimistösi alkaa tuottaa vasta-aineita kilpirauhashormoneja T3 ja T4 vastaan.
Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tätä kutsutaan Graves-Basedowin taudiksi. Muita syitä siihen, että kilpirauhsen vajaa tai liikatoiminnalle voivat olla leikkaus, sädehoito, kilpirauhastulehdus… Viimeksi mainituissa tapauksissa kyse ei ole autoimmuunisairaudesta.”
4. Voiko kilpirauhaseen liittyä muita ongelmia?
”On olemassa myös kolmas ryhmä potilaita, joiden huolet liittyvät kilpirauhasen kokoon. Se voi tarkoittaa suurentunutta kilpirauhasta, mutta myös kyhmyjä tai painetta kaulan alueella.”
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
5. Miten tunnistaa kilpirauhasen ongelmat?
”Ihmiset kokevat tiettyjä oireita ja menevät sen vuoksi yleislääkärin vastaanotolle. He ottavat verikokeen nähdäkseen, onko kilpirauhasarvoissa mitään poikkeamia. Näin havaitaan yleisimmät kilpirauhasen toimintaan liittyvät ongelmat. Jos sinulla on kerran sydämentykytyksiä tai lihot muutaman kilon, se ei tietenkään välttämättä tarkoita, että sinulla olisi kilpirauhasongelma. Kyse on oireiden yhdistelmästä. Esimerkiksi: jatkuva väsymys, vilu ja lihominen.
Kilpirauhasen kyhmyt löytyvät yleensä sattumalta. Yleensä ne ovat vähäpätöisiä ja vaarattomia. Jos potilas tuntee kyhmyn itse, olemme valppaampia asian suhteen ja teemme ultraäänitutkimuksen tarkistaaksemme, onko kyseessä kysta vai epäilyttävä kyhmy. Epäiletkö, että sinulla on kilpirauhasongelma?
Jos näin on, niin ota ensin yhteyttä yleislääkäriin. Mikäli sairaudesta löytyy selviä merkkejä, hän ohjaa sinut asiantuntijan vastaanotolle.”
6. Miten kilpirauhasongelmia hoidetaan?
”Selvää kilpirauhasen vajaatoimintaa voidaan hoitaa helposti kilpirauhashormonilisällä. Tämä hoituu useimmiten yhdellä pillerillä päivässä, jonka potilas ottaa koko lopun elämänsä ajan. Oireiden häviäminen kestää jonkin aikaa, mutta kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua useimmat potilaat voivat paremmin.
Kilpirauhasen liikatoiminnan kohdalla etsitään ensin sen aiheuttaja. Onko potilaalla Graves-Basedowin tauti? Silloin pysäytämme kilpirauhasen toiminnan lääkityksellä ja annamme samalla kilpirauhashormoneja. Tätä hoitomuotoa kutsutaan niin sanotusti ”esto ja vaihto” hoidoksi. Lääkitys ottaa kilpirauhasen toiminnan kokonaan haltuunsa, ja näin sairastunut kilpirauhanen voi rauhassa levätä ja parantua. Hoitoa jatketaan noin puolitoista vuotta. Sen jälkeen lääkitystä vähennetään ja toivotaan, että ongelma on poistunut. Näin tapahtuu noin 60 prosentilla potilaista.
Kilpirauhasen liikatoiminta voi johtua myös siitä, että se on tulehtunut. Esimerkiksi virustulehduksen saaneella henkilöllä voi olla kilpirauhasen liikatoimintaa muutamaa viikkoa myöhemmin. Raskaus voi myös johtaa siihen, että kilpirauhanen toimii liian tehokkaasti. Näissä kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa vaiva menee yleensä ohi itsestään.
Kilpirauhasen kyhmyt
”Onko kilpirauhasessasi kyhmyjä? Tällöin on kaksi erilaista vaihtoehtoa. Jos potilaalla on yksi kyhmy, se voi olla niin hyperaktiivinen, ettei kilpirauhasen muulla osalla ole mitään tekemistä ja se on siksi toimeton. Kaiken kaikkiaan veressäsi voi silloin olla liikaa kilpirauhashormoneja. Joko poistamme tällaisen kyhmyn kirurgisesti tai annostelemme hyvin kevyen annoksen jodia. Jodi varastoituu aina kilpirauhaseen. Jos jodi tehdään radioaktiiviseksi, saadaan aikaan eräänlaista sisäistä säteilyä. Näin voimme poistaa hyperaktiivisen kyhmyn. Mikäli potilaalla on useita kyhmyjä, mutta kilpirauhasen toiminta on yhä normaalia, niin emme tee mitään.”
”Onko sinulla kilpirauhasen kokoon liittyvä ongelma, jossa rauhanen tai kyhmyt painavat jo henkitorvea? Sitten poistamme ne yleensä kirurgisesti. Olemme kuitenkin hyvin konservatiivisia tässä asiassa. Niin kauan kuin kilpirauhanen toimii hyvin eikä potilas ole huolissaan, jätämme kyhmyt paikoilleen.”
”Kilpirauhassyöpä on tietysti asia erikseen. Näemmekö ultraäänitutkimuksessa, että kyhmy on epäilyttävä? Sitten teemme pistoksen ja tutkimme koepalan solut mikroskoopilla. Jos ne ovat pahanlaatuisia, poistamme suuren osan, tai jopa koko kilpirauhasen.”
7. Voiko kilpirauhasongelmia ehkäistä?
”Periaatteessa ei. Jodin puutetta oli kuitenkin aiemmin mahdollista hoitaa. Kilpirauhanen käyttää jodia T3:n ja T4:n valmistukseen, joten sen puute voi johtaa kilpirauhashormonien tuotannon heikkenemiseen.
Nykyään maastamme ei löydy kuitenkaan lähes ainuttakaan ihmistä, joka kärsisi tästä puutteesta. Jodia on useimmissa ruokasuoloissa ja myös leipä sisältää jodilisää. Jodin puute on nykyään yleistä enää vain lähinnä Kaakkois-Aasian alueella. Esimerkiksi Intiassa ja Nepalissa tavataan säännöllisesti ihmisiä, joilla on valtava kilpirauhanen.”
Tätä tärkeää tietoa on hyvä syy jakaa, jotta voimme auttaa levittämään tietoisuutta kilpirauhaseen liittyvien ongelmien ympärillä kaikille!
