Veritulppa koskee tuhansia suomalaisia vuosittain. Oireisiin tulisi reagoida viipymättä.
Suomessa 5 500–11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain, kertoo Helsingin yliopistollinen sairaala.
Neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista.
Laskimoveritulppia voi syntyä muun muassa aivoihin, sydämeen, keuhkoihin sekä ala- ja yläraajoihin ja oireet vaihtelevat tukospaikan mukaan.
Ensioireena voi joissain tapauksissa olla äkkikuolema.
Yleisimmin laskimotukos ilmaantuu alaraajojen laskimoihin, jolloin oireena on raajojen kipua, turvotusta ja punoitusta.
Husin hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassilan mukaan veritulppa vaatii aina nopeaa hoitoa, sillä alaraajassa tai kädessä oleva laskimotukos voi kulkeutua keuhkoihin, jolloin seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Lassila selittää, että elimistö pyrkii liuottamaan raajan laskimon hyytymää, jolloin siitä saattaa irrota iso palanen. Pala kulkeutuu keuhkoverenkiertoon sydämen oikean puolen kautta, jolloin se voi pahimmillaan tukkia molemmat keuhkot ja johtaa äkkikuolemaan.
– Tukos nopeuttaa pulssia, suorituskyky huononee, yskittää ja on hengenahdistusta. Jos edeltävänä oireena on kipeä jalka, yhtälö on aika selvä, Lassila sanoo.
Veritulpan oireet
- Raajojen veritulpat oireilevat kipuna, turvotuksena ja punoituksena.
- Sydämen ja keuhkojen alueen veritulppiin liittyy suorituskyvyn laskua, hengenahdistusta, yskää, rintakipua, pulssin nopeutumista ja kuumetta.
- Suolisto ja maksa oireilevat vatsakipuna, pahoinvointina, oksenteluna, voimakkaana vatsan turpoamisena ja ripulina.
- Aivoverisuonten veritulpat ilmenevät päänsärkynä, toispuoleisina oireina, näköhäiriöinä ja heikentyvinä lihasvoimina.
Jos edellä mainittuja oireita ilmaantuu, hakeudu lääkäriin. Oireiden ollessa voimakkaita, on hakeuduttava välittömästi päivystykseen.
Kuolleisuus laskenut
Lassila arvioi, että 10–20 prosenttia keuhkoveritulpista johtaa kuolemaan. Positiivinen asia on kuitenkin se, että Suomessa keuhkoveritulppiin liittyvä kuolleisuus on puolittunut kuluneen 10–15 vuoden aikana.
Tietoisuuden lisääntyminen on tähän suuri syy.
Riskitekijät
Merkittäviä riskitekijöitä on ylipaino ja ikä.
Husin mukaan laskimotukoksen saavista potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia.
Riski myös kasvaa selvästi iän myötä. 60 ikävuoden jälkeen riski kasvaa ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden.
Muitakin riskitekijöitä on paljon.
– Syöpäsairaudet, suonikohjut, tulehdukselliset suolistosairaudet, maksasairaudet, diabetes ja verenpainetauti ovat yleisimpiä riskitekijöitä, Lassila luettelee.
Myös aiemmin sairastettu veritulppa ja perinnöllinen tukostaipumus lisäävät riskiä.
Ilman riskitekijöitä tukokset taas ovat harvinaisempi kuin riskitekijöiden vaikutuksesta syntyvät. Usein veritulppa on monen asian summa.
Ehkäise liikkellä
Veritulppia esiintyy etenkin leikkausten, raskauden ja hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.
Myös akuutti tulehdus, kuten koronainfektio, voi laukaista tukosalttiin potilaan kehossa hyytymishäiriön.
Liikumattomuus on myös iso riski ja laskimotulppien vaaraa voikin vähentää liikkumalla ja välttämällä pitkään istumista.
Esimerkiksi pitkillä auto- tai lentomatkoilla kannattaa aika ajoin nousta jaloittelemaan.
Lisäksi Husin mukaan jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota ja lopettamalla tupakoinnin.
Jaa tämä artikkeli myös ystävillesi, jotta hekin osaavat olla varuillaan.
