Jopa miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa. Nykyisin se liittyy kuitenkin tyypillisemmin ylipainoon, kuin alkoholin käyttöön.
Jopa joka neljännellä suomalaisella on rasvamaksa. Se on iso terveysongelma Suomessa.
– Kun ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat lisääntyneet väestössä, on myös niihin liittyvä rasvamaksatauti lisääntynyt, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Ville Männistö IS:lle.
Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa rasvamaksaa, mutta nykyisin suomalaisilla vielä tyypillisemmin se liittyy ylipainoon, etenkin vyötärölihavuuteen.
Moni tiedostaa, että alkoholin käytöstä johtuva rasvamaksa voi edetä maksakirroosiksi.
Harva kuitenkaan ajattelee, että myös ei-alkoholiperäinen rasvamaksa voi edetä pahaksi.
– Osalla ihmisistä tämäkin tauti itsessään voi ajan kanssa edetä maksakirroosiin. Samoin maksasolusyövän riski lisääntyy myös ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa, Männistö kertoo.
Mikä on rasvamaksa?
Rasvamaksasta on kyse silloin, kun yli 5 prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasta. Se on oireeton.
Rasvamaksa todetaan yleensä 40-60 vuoden iässä, mutta nykyään, lihavuuden yleistyttyä sitä on myös nuorilla aikuisilla ja jopa lapsilla, kertoo Terveyskirjasto.
Erityisen haitallinen yhdistelmä maksalle on, jos ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastava henkilö käyttää myös alkoholia.
– Aika moni väestöstä käyttää vähintään jonkin verran alkoholia. Jos on jo olemassa toisesta syystä johtuva rasvamaksatauti, alkoholi siihen päälle on lisäisku maksalle. Tämä on tietyllä tavalla uhka, johon ei ole kiinnitetty huomiota ehkä tarpeeksi.
Erikoislääkäri kertoo, että joillekin maksakirroosipotilaille sairastuminen on ollut yllätys. Alkoholin käytön ei tarvi olla edes kovin runsasta, jos se tulee ei-alkoholiperäisen rasvamaksan päälle.
On verrattu, että lihavan henkilön maksalle tuopillisesta olutta on yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta hoikan maksalle.
Onnekasta on, että maksa pystyy toipumaan tehokkaasti. Jos maksa on rasvoittunut runsaan alkoholin käytön vuoksi, voi se korjaantua hyvinkin nopeasti, kun juomisen lopettaa.
Elämäntapamuutokset tehoavat myös ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan.
– Periaatteessa voi ajatella niin, että jos on reilusti ylipainoa, tyypin 2 diabetes tai metabolinen oireyhtymä, niin silloin varsin suurella todennäköisyydellä on myös rasvamaksa.
– Painon lasku on kaikkein tehokkain rasvamaksan korjaaja.
Muun muassa suomalaistutkimuksessa on osoitettu, että etenkin tyydyttynyt eli kova rasva rasvoittaa maksaa. Samoin haitallista on sokeri suurina määrinä.
Parasta olisi jättää kauppaan kaikki runsaalla sokerilla maustetut juomat, pullat, karkit ja muut.
Pienikin painonpudotus on jo eduksi maksalle.
Lääkäri suosittelee etenemään tekemällä pieniä muutoksia arkeen.
– Yleensä ne ovat niitä, jotka kantavat pidemmälle. Ihmedieettejä ei kannata kokeilla, koska hyvin äkillinen painonpudotus monesti johtaa siihen, että paino ponnahtaa jossain vaiheessa takaisin.
Liikunta tukee painonhallintaa ja sillä on myös positiivinen vaikutus maksaan. Vaikka et onnistuisikaan pudottamaan painoa, liikunta auttaa rasvamaksaan.
– Tiedetään, että säännöllinen liikunta pienentää maksan rasvapitoisuutta 20–30 prosenttia.
Pidä huolta maksasta
Maksaa kannattaa hoitaa pysyttelemällä normaalipainoisena ja liikkumalla. Alkoholin käytössä pitää muistaa kohtuus ja jos maksa on jo vaurioitunut, ei alkoholia pidä käyttää lainkaan.
Vältä kovia rasvoja ja valkoista sokeria.
Lääkkeiden yliannostus voi vaurioittaa maksaa, joten käytä aina lääkkeitä lääkärin tai pakkauksen ohjeen mukaan.
Älä myöskään käytä turhia ravintolisiä, sillä niillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Muista kerätä vain syömäkelpoisiksi tuntemiasi sieniä. Jotkut sienet voivat aiheuttaa äkillisen maksavaurion.
Maksan kunnosta on tärkeää pitää huolta.
