Sanotaan, että Alzheimerin tauti koskettaa koko perhettä.
Ja se on aivan totta.
On kamalaa joutua katsomaan, kuinka oma äiti, isä, läheinen ihminen tai rakas sukulainen hiipuu hiljaa pois.
Sairaus alkaa usein salakavalasti. Ensin sairastunut alkaa unohdella asioita. Hänen on vaikea suunnitella tulevaa ja hänellä on ongelmia suoriutua tavallisista elämän askereista. Tämä kaikki voi olla turhauttavaa läheisille, etenkin ennen kuin he tietävät, mistä on kyse.
Kun 89-vuotias Norm Rusk sai tietää sairastavansa Alzheimerin tautia, tuli asia shokkina hänen tyttärelleen Elaine Ruskille.
Hän päätti ottaa virkavapaata työstään ja viettää viimeiset päivät isänsä kanssa ja huolehtia hänestä.
Hän alkoi pitää videoblogia, jossa kuvasi isänsä arkea.
”Minulle tämä on todella tärkeää aikaa. Vietämme jokaisen minuutin yhdessä”, Elaine sanoo.
Monet Alzheimerin tautia sairastavat ovat vihaisia ja pettyneitä. On vaikea hyväksyä, että aivot ja muisti heikkenevät pikku hiljaa olemattomiin.
Siksi Elaine ja hänen isänsä puhuvat sairaudesta joka päivä. Puhumalla Elaine pyrkii vähentämään isänsä vihaa sairauttaan kohtaan. Isä tietää, että tytär rakastaa häntä ja on hänen tukenaan.
Yksi isän ja tyttären hienoista hetkistä tallentui myös videoblogiin. Siinä Elaine kysyy isältään, tietääkö tämä sairastavansa Alzheimerin tautia.
Monille asiaa voi olla vaikea myöntää, mutta Norm katsoo hymyillen kameraan ja sanoo:
”Kyllä, tiedän, että minulla on se.”
Juuri sen vastauksen tytär halusikin kuulla. Norm on tietoinen omasta sairaudestaan ja on hyväksynyt sen. Yhdessä isä ja tytär haluavat ottaa ilon irti viimeisistä yhteisistä ajoistaan.
Alzheimerin tautia tutkitaan paljon, mutta tähän päivään mennessä siihen ei ole löydetty hoitoa, vaan tauti johtaa aina lopulta kuolemaan.
Uskon, että kun läheinen sairastuu vakavasti, on aina parempi puhua avoimesti tunteistaan ja peloistaan. Kyseessä on kuitenkin edelleen sama, rakas ihminen, ja on tärkeää, että osoitamme sen hänelle.
Jaa artikkeli Facebookissa, jotta tästä tärkeästä aiheesta puhuttaisiin enemmän.