Muistisairauden ensioire voi näkyä muutoksena käytöksessä ja mielialassa – älä sivuuta näitä merkkejä

Muistisairaudet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Elintavat, kohtalo ja yksilön geneettinen perimä vaikuttavat muistisairauden puhkeamiseen. Tuoreet tutkimukset ovat paljastaneet, että terveellisillä elintavoilla voi hidastaa muistisairauden kehittymistä tai jopa estää sen puhkeamista.

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, joka jaetaan oireiden mukaan eri vaiheisiin. Muistisairaalla henkilöllä voi olla samanaikaisesti oireita tai piirteitä useista eri muistisairauksista. On myös olemassa muistisairauksia, kuten aivoverenkiertosairauden muistisairaus (AVH), Lewyn kappale -tauti (LKT) ja Parkinsonin taudin muistisairaus.

Kuva: Shutterstock / AimPix (Huom. kyse on kuvituskuvasta)

Monenlaisia oireita

Muistisairauden ensioire ei välttämättä liity muistiin. Se voi olla pieni muutos henkilön mielialassa tai käytöksessä. Noin joka viidellä muistisairaus alkaa muulla kuin muistioireella, tiedottaa Iltalehti. Muistisairauden ensioireet voivat olla alakuloisuus, persoonallisuuden muutos, uudenlainen pelokkuus, ahdistuneisuus ja aloitekyvyn heikkeneminen.

Varhaisessa vaiheessa diagnosoitu muistisairaus auttaa pitämään oireet kurissa jopa usealla vuodella. Muistisairauden oireet voivat olla varsin erilaisia eri ihmisillä. Muistisairaus puhkeaa usein vanhuusiällä, mutta ensioireet voivat myös ilmaantua keskellä työuraa.

Iltalehti paljastaa, että jopa 17 prosenttia työikäisistä ihmisistä kokee muistin heikkenemistä. Oireiden taustalla voi myös olla työuupumus, päihdeongelma, uniongelma tai masennus.

Kuva: Shutterstock / CLIPAREA l Custom media (Huom. kyse on kuvituskuvasta)

Muistioireiden taustalla voi olla myös jokin ohimenevä syy, kuten paikallinen vaurio, häiriö aivojen aineenvaihdunnassa tai hermosoluissa. Muistisairauteen käytetään usein lääkitystä, mutta oireiden etenemiseltä ei voida valitettavasti kokonaan välttyä.

Jaetaan tätä tarinaa kaikille ystäville!