On yleinen tapa ostaa lahjoja vasta naimisiin menneelle pariskunnalle. Yleensä lahjat ovat suoraan hääparin toivomuslistalta, tai sitten heille hankitaan jotain, josta uskotaan olevan apua yhteisessä arjessa.
Ei myöskään ole harvinaista, että hääparit saavat lahjaksi asioita, joilla on enemmän tunteellista kuin rahallista arvoa.
Muistan hyvin vielä oman hääpäiväni sekä sen, että vielä kuukausia myöhemmin meillä oli erilaisia kuponkeja sekä lahjakortteja lunastamatta samoin kuin avaamattomia ja kasaamattomia lahjoja kotimme kaapeissa. Juuri sen takia Kathy ja Brandon Gunnin tapaus oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen.
Katsokaas kun Brandon ja Kathy olivat olleet naimisissa jo 9 vuoden ajan, kun heillä vielä oli yksi häälahja kokonaan avaamatta.
Lahja oli tullut valkoisessa laatikossa, jonka he olivat jättäneet lepäämään hyllylle kaappiinsa. Morsiamen täti, Alison, oli antanut sen heille ja kirjoittanut lahjan ohessa olevaan kirjekuoreen sanat: ”Älkää avatko ennen ensimmäistä riitaanne”…
Pariskunnalla oli tietysti erimielisyyksiä ja riitoja vuosien aikana, kuten kaikilla muillakin pariskunnilla, mutta he vetosivat kuitenkin aina erilaisiin syihin, joiden takia heidän ei vielä tarvinnut avata tuota lahjaa.
Kathyn kirjoittamassa julkaisussa hän selittää syyn sille, miksi tädiltä saatu tärkeä lahja oli vielä vuosia myöhemmin yhä koskematta:
– Meillä oli tietysti ollut useita erimielisyyksiä, riitoja sekä paiskottuja ovia noiden 9 vuoden aikana. Oli myös muutamia kertoja, kun me molemmat harkitsimme jo luovuttamista…mutta me emme avanneet tuota lahjaa.
– Minä rehellisesti uskon, että me molemmat välttelimme lahjan avaamista, sillä se olisi samalla symbolisoinut sitä, että luovutimme. Meille se olisi tarkoittanut sitä, että meiltä ei löytyt sitä, mitä tarvitaan toimivaan avioliittoon – ja olemme molemmat liian itsepäisiä sekä päättäväisiä sen myöntämiseksi. Joten se pakotti meidät arvioimaan tilanteet aina uusiksi.
– Oliko nyt oikeasti se hetki, kun avaamme lahjan? Mitä jos tämä ei olekaan pahin riitamme? Mitä jos edessämme on vielä pahempia riitoja, eikä meillä enää ole tuota laatikkoa odottamassa?!? Kuten isosedälläni Billillä oli tapana sanoa, ”Mikään ei ole koskaan niin huonosti, etteikö tilanne voisi siitä edelleen pahentua”.
Sitten eräänä iltana kaikki kuitenkin muuttui. Kathy ja Brandon olivat laittaneet nuoret lapsensa yhdessä nukkumaan ja nauttivat terassilla lasillisia viiniä. Keskustelu kääntyi heidän ystäviensä häihin, joihin he olivat menossa lähiaikana.
Innostuneen keskustelun myötä he alkoivat pallotella ideoita siitä, mitä he voisivat hankkia vanhoille ystävilleen häälahjaksi. Juuri tuolloin Kathyn ajatukset harhailivat takaisin parin omaan hääpäivään sekä yhteen häälahjaan, joka oli jäänyt ikuisesti parin muistiin.
– Ja mikä kaikkein hauskinta? Se meille kaikkein arvokkain lahja istui yhä täysin koskemattomana vaatekaapissamme… avaamattomana, Kathy jatkaa.
Laatikko oli pysynyt kaapeissa yhdeksän vuoden sekä kolmen muuton ajan. Pariskunta ei ollut uskaltanut avata sitä, sillä he pelkäsivät tulevaisuudessa ilmestyvän tilanteen, jolloin he voisivat tarvita sitä enemmän.
Posted by Kathy Hocter Gunn on Sunday, December 10, 2017
Tuona iltana, kun he puhuivat ystäviensä tulevista häistä, he kuitenkin päättivät, että nyt oli viimein aika avata tuo lahja.
Laatikon sisältä löytyi kaksi käsin kirjoitettua viestiä – yksi Brandonille ja toinen Kathylle – sekä hieman käteistä rahaa.
– Mene hakemaan pizza. Ota täytteeksi katkarapuja, tai jotain mistä te molemmat pidätte, luki Kathylle osoitetussa viestissä.
– Mene hakemaan kukkia sekä pullollinen viiniä, ohjeistettiin Brandonia hänen viestissään.
Mukana oli myös kukkavaasi, kaksi kristallista viinilasia, kylpysaippuaa, rasvaa sekä ainekset vaahtokylpyyn. Kaikki nämä olivat esineitä, joiden oli tarkoitus auttaa Kathya ja Brandonia selviämään mistä tahansa esteestä tai ongelmasta, jonka he avioliitossaan kohtaisivat.
Kyse ei ollut materiaalisista esineistä, jotka tarkoittivat Kathylle eniten, vaan siitä voimakkaasta viestistä, jota ne kantoivat mukanaan.
– Kaikkien noiden vuosien ajan me kuvittelimme tuon laatikon sisällön olevan avain avioliittomme pelastamiseen – joku ikiaikainen konsti, jollaisesta me nuoret emme tienneet mitään, Kathy selittää.
– Olivathan tätini ja enoni olleet kuitenkin naimisissa jo yli 50 vuotta, joten me kuvittelimme heidän ”salaisuutensa” voivan pelastaa myös meidät – ja niin se myös teki.
Kun laatikko oli aina läsnä ja sen avaaminen oli olemassa oleva mahdollisuus, pariskunnan oli pakko oppia malttia, ymmärrystä sekä tehdä kompromisseja sen sijaan, että he olisivat kääntyneet tuon ”viimeisen oljenkorren” puoleen.
Lopulta heidän ei tarvinnut avata laatikkoa suhteensa vaikeimman hetken aikana, vaan silloin, kun heidän avioliittonsa oli kaikkein vahvimmillaan.
Miten ihana tarina ja miten mahtava lahja Alison tädiltä! Rakkauden polku ei ole koskaan suoraviivainen saatikka helppo navigoida. Silloin kun se on oikeaa rakkautta, niin sen puolesta taisteleminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä on kuitenkin paljon tärkeämpää kuin koskaan. Jaa tätä artikkelia, jos sinunkin mielestäsi rakkaudelle pitäisi aina antaa kaikki mahdollisuudet - loppuun saakka.
