Kun Idahossa Yhdysvalloissa asuva Sonia Todd sai kuulla sairastavansa parantumatonta syöpää, hän olisi voinut murtua palasiksi – ja kuka olisi voinut syytää häntä siitä? Miten hirvittävä järkytys tuollaisen diagnoosin kuulemisen täytyykään olla ihmiselle, kun saat yllättäen tietää, ettei sinulla olekaan enää kauaa yhteistä aikaa jäljellä läheistesi kanssa. Sitä ei pysty edes kuvittelemaan.
Mutta kun Sonia joutui katsomaan omaa kuolevaisuuttaan silmästä silmään, hän päätti, että tekisi jotain hyvin epätavanomaista – hän halusi kirjoittaa itse oman kuolinilmoituksensa. Hänen siihen sisällyttämänsä viisaudet ja huumori ovat niin inspiroivia, että vielä pitkään hänen kuolemansakin jälkeen tuo teksti on jotain, mikä jokaisen ihmisen tulisi lukea.
Tämä nainen kirjoitti itse oman kuolinilmoituksensa tekstin ja meidän kaikkien pitäisi lukea se.
Näin Sonia kirjoitti:
”En pidä aikajanallisesta mallista, koska ollaanpa nyt rehellisiä, minä en ole saavuttanut mitään erityistä elämäni aikana. Sen lisäksi, että olen synnyttänyt kaksi ihanaa, rakastavaa, fiksua ja mahtavaa poikaani (James ja Jason), avioitunut anteliaan, ymmärtäväisen ja kallisarvoisen mieheni kanssa (Brian), ja hyväksynyt luojamme Jeesuksen Kristuksen vapahtajakseni – en ole tehnyt juuri muuta. Ainakaan mitään sellaista, mikä vaatisi enempää tilaa ilmoituksestani, josta joudun maksamaan.”
”En myöskään halunnut ystävieni istuvan yhdessä kirjoittamassa jotain ylistystekstiä minusta, jonka tietäisimme kaikki pitävän sisällään kalajuttuja, valkoisia valheita, mahdottomia tilanteita sekä ihan rehellisiä valheita. En vain halua asettaa ihmisiä sellaiseen tilanteeseen.”
”Totuus, tai minun versioni siitä, on tämä: Yritin aina vain tehdä parhaani. Joskus onnistuin, useimmiten epäonnistuin, mutta yritin kuitenkin. Kaikista hulluista kommenteistani, vitseistäni ja valituksistani huolimatta rakastin ihmisiä. Ainoa asia, joka erottaa minut muista ihmisistä on se, millaisiin synteihin olemme syyllistyneet. En aina tehnyt oikeita asioita tai sanonut oikeita sanoja ja kun olet saapumassa elämäsi päätepysäkille nuo asiat ovat sellaisia, jotka kaduttavat – ne pienet asiat, jotka ovat satuttaneet muita ihmisiä.”
”Minun elämäni ei ollut täydellistä ja matkalla oli monia, monia, alamäkiä. Voisin mieluusti heittää roskiin vuodet elämästäni 16 ja 20 – Okei, ehkä 14-22 – ikävuoden väliltä. Luulen, että sillä voitaisiin välttyä kaikilta muoti- ja hiuskatastrofeiltani 80-luvulla. Enimmäkseen kuitenkin nautin elämästäni. Jotkut osat siitä olivat muita vaikeampia, mutta opin jotain jokaisesta vastoinkäymisestä, enkä olisi voinut tehdä enempää.”
”Sitä paitsi nuorehkona kuolemisessa on omat etunsa, minulla on esimerkiksi yhä maksamattomia opintolainoja ja vitsi osuukin heidän omaan nilkkaansa, sillä minä en niitä ole maksamassa. Sen lisäksi minun ei tarvitse enää pelätä sarjamurhaajia, puhelinmyyjiä tai verovirastoa. Minun ei tarvitse huolehtia rypyistä tai otsonikerroksesta, eikä vältellä uutisia vaalikauden aikana.”
”Jotkut ihmiset sanoivat minulle, että oman kuolinilmoituksen kirjoittaminen on sairasta, mutta mielestäni se on mahtavaa, sillä saan sanoa kiitokset kaikille teille ihanille ihmisille, jotka olette auttaneet minua matkani varrella. Teille, jotka auttoivat minua, jotka rakastivat minua, jotka huolehtivat minusta, jotka nauroivat kanssani ja opettivat minulle asioita, jotta voisin viettää onnellisen ja iloisen elämän. Minua on siunattu suunnattomin määrin sillä, että sain tuntea kaikki teidät ihmiset. Juuri se teki minun elämästäni elämisen arvoista.”
”Jos ajattelette minua ja haluaisitte tehdä jotain kunnioittaaksenne muistoani, niin tehkää näin:
”Jos tupakoit – lopeta.”
”Jos ajat humalassa – lopeta.”
”Sammuta elektroniset laitteet ja vie lapsesi jäätelölle. Keskustele heidän kanssaan haaveista ja unelmista.”
”Anna anteeksi ihmiselle, joka ei sitä ansaitse.”
”Pysähdy jokaiselle lasten mehukoijulle ja kehu heidän tuotettaan.”
”Ole syy jonkun ihmisen hymyyn tänään, jos se on vain mahdollista.”
Vau… tuo teksti oli yhtä aikaa uskomattoman surullista ja lohduttavaa luettavaa. Toivottavasti voisimme kaikki ottaa sivun irti Sonian elämänohjeista ja yrittää soveltaa sitä myös omaan elämäämme.
Ole hyvä ja JAA tätä inspiroivaa kuolinilmoitusta kaikille ystävillesi – jokaisen pitäisi saada lukea se!
