Moni suomalainen on viime vuosina todennut ääneen sen, mitä tuhannet meistä ovat joskus miettineet: Miksi ihmeessä joudumme siirtämään kelloja kesäisin ja talvisin?
Kellojen siirtämistä pidetään usein turhana ja siksi EU-komissio onkin päättänyt tarttua asiassa sanoista tekoihin.
Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että parhaimmassa tapauksessa kellojen kääntely jäisi historiaan ensi vuonna.
Kellojen siirtäminen kesä- tai talviaikaan on aihe, joka jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä. Monien mielestä kyse on aivan turhasta asiasta, joka sotkee sisäiset kellomme. Toisista taas on mukavaa, että kesäisin saamme nauttia pidempään auringon paisteesta ja samoin talvisin.
EU-komission suorittaman kyselyn perusteella valtaosa ihmisistä Euroopassa kuitenkin kannattaa kellojen siirtelystä luopumista, jonka takia komissio onkin nyt tarttumassa sanoista tekoihin. Tuoreen ehdotuksen mukaan kelloja voitaisiin siirtää viimeisen kerran ensi maaliskuussa tai lokakuussa, riippuen siitä haluaako kyseinen maa jäädä talvi- vai kesäaikaan.
Suomessa aihe on noussut tiheään tahtiin pinnalle, mutta meillä ei ole vielä päättäjätasolla muodostettu omaa kantaa siihen, tulisiko meidän kuulua kesä- vai talviaikaan.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on kuitenkin painottanut, että kellojen siirtelystä luopuminen on tärkeää hoitaa yhteisesti ja samanaikaisesti EU-tasolla.
Miksi kelloja siirretään?
Mutta mistä tällainen tapa on alun perin saanut alkunsa?
Vuonna 1895 uusiseelantilainen George Hudson esitti idean kellojen siirtämisestä maansa tieteellisen seuran kokouksessa, kertoo Huffington Post. Taustalla olivat melko itsekkäät syyt.
Hudson oli innokas perhosharrastaja, mutta hänen työpäivänsä päättyivät usein kesällä niin myöhään, että ulkona oli jo liian pimeää perhosten keräilyyn.
Hudson ehdotti alun perin kellojen siirtämistä kahdella tunnilla, ja hänen perustelunsa kuului näin:
”Tämän muutoksen johdosta voisimme aikaistaa kaikkia päivän toimia kesällä kahdella tunnilla nykyisestä. Näin voisimme hyödyntää valoisat aamut, mutta saisimme nauttia valosta myös vapaa-aikanamme illalla esimerkiksi kriketin, puutarhanhoidon, pyöräilyn tai minkä vaan muun ulkoilma-aktiviteetin parissa.”
Tieteellisessä seurassa Hudsonin ehdotukselle naurettiin, eikä sitä otettu tosissaan. Sittemmin hymy on kuitenkin hyytynyt, sillä nykyään kelloja siirretään 70 maassa. Uudessa-Seelannissa tapa otettiin käyttöön vuonna 1927.
Lopulliseen päätökseen kellojen siirtämisen aloittamisesta vaikutti suuresti asiasta ahkerasti lobannut englantilainen William Willett. Vuonna 1909 hän sai muun muassa tulevan pääministerin Winston Churchillin kiinnostumaan ehdotuksesta Britannian parlamentista.
Mitä mieltä sinä olet asiasta, pitäisikö meidän luopua kellojen siirtelystä? Kumpaan aikaan taas haluaisit jäädä? Kerro meille mielipiteesi Facebookin kommenttiosiossa!
