
Suomestakin löytyy hengenvaarallisia kasveja.
Janakkalan uimarannalla tehty myrkkykeisohavainto toi jälleen esiin tärkeän muistutuksen siitä, että Suomen luonnossa vaanii useita hengenvaarallisia kasveja.
Myrkkykeison esiintyminen johti rannan sulkemiseen, eikä turhaan: kyseessä on yksi Suomen tappavimmista luonnonkasveista. Mutta myrkkykeiso ei ole ainoa. Monet myrkylliset kasvit kasvavat aivan silmiemme edessä – puutarhoissa, pientareilla ja lehdossa.
Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on erityisen vaarallinen, sillä kaikki sen osat sisältävät hermostoon vaikuttavaa kikutoksiinia. Jo pieni määrä kasvia voi laukaista epilepsian kaltaisia kohtauksia ja johtaa pahimmillaan kuolemaan tunneissa. Kasvi viihtyy vesistöjen äärellä, ja rikkoutuneet kasvinosat voivat saastuttaa uimaveden. Tästä syystä uimista sen kasvupaikoilla tulee ehdottomasti välttää.
Toinen tunnettu tappaja on myrkkykatko (Conium maculatum), jota voi löytää pihoilta ja joutomailta. Se sisältää koniinia, joka lamauttaa hermoston askel kerrallaan, alkaen jalkojen tunnottomuudesta ja päättyen hengityksen pysähtymiseen. Hämmentävintä on, että kasvi muistuttaa harmitonta koiranputkea – ero voi olla hengenvaarallinen.
Suloiselta tuoksuva näsiä (Daphne mezereum) on kevään kukkija, mutta sen marjat voivat aiheuttaa vakavan myrkytystilan jo yhdelläkin nautitulla kappaleella. Myös haistelu voi laukaista pahoinvointia.
Jättiputket, kuten kaukasianjättiputki, eivät ole hengenvaarallisia suoraan nieltynä, mutta niiden sisältämä furanokumariini voi reagoida auringonvalon kanssa, aiheuttaen kivuliaita palovamman kaltaisia iho-oireita. Tämän vuoksi jättiputkea käsiteltäessä on käytettävä suojavarusteita, eikä ihoa saa altistaa auringolle useaan päivään altistuksen jälkeen.
Listalta löytyvät myös kielo, syysmyrkkylilja, rohtosormustinkukka, hulluruoho, marjakuusi, hullukaali ja ukonhatut – kaikki kauniita tai koristeellisia, mutta vaarallisia. Esimerkiksi kielo, vaikka onkin Suomen kansalliskukka, voi suurina määrinä olla hengenvaarallinen.
Nopea toiminta voi pelastaa hengen
On tärkeää ymmärtää, että useimmat kasvimyrkytykset ovat lieviä ja vakavat tapaukset harvinaisia. Kuitenkin oikea ensiapu ja nopea toiminta voivat pelastaa hengen. Jos epäilet kasvimyrkytystä, älä jää odottelemaan – ota heti yhteys Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111 tai soita hätänumeroon 112, jos oireet ovat vakavia.
Ensiapu pähkinänkuoressa:
- Puhdista suu, mutta älä okseta myrkkyä niellyttä.
- Huuhtele iho tai silmät runsaalla vedellä, jos altistuminen tapahtui ulkoisesti.
- Selvitä altistuksen tyyppi, määrä ja ajankohta.
- Jos autettava on tajuton mutta hengittää, käännä hänet kylkiasentoon.
- Elvytä, jos hengitys lakkaa.
Suomen luonto kätkee sisäänsä yllättävän monta vaarallista kasvia, joista osa voi aiheuttaa vakavia, jopa hengenvaarallisia oireita. Erityisesti myrkkykeiso, myrkkykatko ja jättiputki vaativat huolellista tunnistamista ja varovaisuutta. Tuntemalla nämä kasvit ja tietämällä oikeat ensiaputoimet voit turvata itsesi ja läheisesi – niin retkellä, puutarhassa kuin kotipihallakin.
LUE MYÖS:
- Suomen Luonto varoittaa uudesta petollisesta myrkkysienestä – sekoittuu helposti ruokasieneen
- Nuorten suolisyöpään liitetty myrkky – iso läpimurto