Yle: Varpu Hintsanen kertoo lapsensa viimeisestä illasta

Varpu Hintsanen avautuu lapsensa menetyksestä.

Kuusi vuotta sitten kirjailija ja mielenvalmentaja Varpu Hintsanen kohtasi elämänsä raskaimman menetyksen, kun hänen 8-vuotias tyttärensä Senja menehtyi vaikeaan syöpään.

Nyt Hintsanen avaa tuntojaan Ylen Efter Nio -ohjelmassa ja jakaa koskettavia muistoja heidän viimeisestä yhteisestä illastaan.

Hintsanen toimi tyttärensä omaishoitajana kolme vuotta, jättäen työnsä psykiatrisena sairaanhoitajana keskittyäkseen täysipainoisesti Senjan hoitoon. Syksyllä 2016 alkanut taistelu päättyi kesällä 2019, kun Senja nukkui pois.

Elokuussa 2018 lääkärit olivat tehneet palliatiivisen hoitopäätöksen, jonka myötä perhe tiesi, ettei paranemisen mahdollisuutta enää ollut. Silti viimeiset hetket tulivat yllättäen.

– En tietenkään edellisenä iltana tiennyt, että seuraava aamu on meidän viimeinen, Hintsanen kertoo ohjelmassa.

Edeltävänä iltana perhe vietti lämminhenkistä kesäyötä pelaten lautapelejä kynttilänvalossa terassilla.

– Senja olisi halunnut pelata vielä yhden Afrikan tähti -pelin. Sanoin, että kello on paljon, jatketaan aamulla, Hintsanen muistelee. Aamulla peli jäi pelaamatta, ja Senjan elämä päättyi.

Kiitollisuus suojana

Surun raskaus on ollut suunnaton.

– Jos siihen monttuun jää eikä yritä aktiivisesti pois, voi käydä huonosti, Hintsanen kuvailee. Hän korostaa kiitollisuuden merkitystä surun keskellä.

– Kiitollisuus suojaa katkeruudelta.

Hintsanen kertoo, että Senjan kuoleman jälkeen elämä tuntui merkityksettömältä.

– Että eihän minulla voi enää olla elämisen arvoista elämää, vaikka totta kai tiesin, että on. Tajusin aika nopeasti kuitenkin, että minulla ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. En halua ikään kuin jäädä eloon elämättä.

Hintsanen uskoo, että Senja olisi halunnut hänen jatkavan eteenpäin.

Nykyään Hintsanen toimii mielenvalmennusyrittäjänä ja on julkaissut kaksi kirjaa: Valo, joka ei kadonnutkaan ja Epäonnistumisia. Hänen elämänfilosofiansa heijastaa vahvaa halua elää täysillä, vaikka elämä menettäisi joskus suurimman aarteensa.

Hintsasen tarina muistuttaa siitä, että vaikka suru voi olla musertavaa, kiitollisuus ja elämänhalu voivat kantaa vaikeimpienkin hetkien yli.

Varpu Hintsasen tarina on koskettava muistutus siitä, kuinka suuri suru voi muovautua kiitollisuudeksi ja uudeksi aluksi. Menetyksestä huolimatta elämä voi jatkua merkityksellisenä – rakkaiden muistot ja yhteiset hetket kulkevat aina mukana.

LUE MYÖS:

 

Lue lisää aiheesta...