Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina, ja monen kuluttajan kukkarossa sen huomaa. Silti osa ihmisistä yrittää yhä pitää kuukausittaisen ruokabudjettinsa mahdollisimman pienenä – jopa alle 100 eurossa. Onko se realistista? Miltä syöminen näyttää näin kireällä budjetilla? Entä mitä mieltä ovat Vauva.fi-foorumin keskustelijat?

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa useita prosentteja, Tilastokeskuksen kuluttajaindeksin mukaan viimeisen kahden vuoden aikana ruuan hinta on noussut vuositasolla noin yhdeksän prosenttia.

Vaikka hinnat ovat korkealla, osa suomalaisista on valmis tekemään suuria kompromisseja ruokavalionsa suhteen. Esimerkiksi ilmaiset ruokajaot ja satokausituotteiden hyödyntäminen ovat strategioita, joita monet hyödyntävät.

Seuraavissa kommenteissa Vauva.fi-foorumin käyttäjät avaavat omaa näkemystään siitä, miten – ja onnistuuko – selviäminen pienellä ruokabudjetilla. Aloittaja kysyi, pärjääkö kukaan alle sadalla eurolla kuussa ja sikäli mikäli pärjää – mitä hän oikein syö?

Kokemuksia foorumilta: “Mahdotonta vai sittenkin mahdollista?”

“Satokaudelta kerätyt aineet eivät enää riitä”

– Minä söin ennen näin. Mutta vaikka siihen kuului satokaudelta kerätyt aineet (ostettujen lisäksi), se tuntuu nykyään minustakin mahdottomalta. Ellei sitten syö pelkkää perunaa ja kaurapuuroa. Mielelläni siis haluaisin nähdä esimerkiksi viimeisten kolmen päivän ruokalistan tällaiseen pystyvältä.

Ensimmäisen kommentin kirjoittaja tunnustaa, että aikaisemmin hän pärjäsi niukoilla ostoksilla, joihin kuului esimerkiksi luonnosta tai omalta palstalta poimittuja kasviksia. Nyt ruoan hintojen noustua sama strategia ei enää riitä. Erityisen tärkeää on huomioida, että satokaudelta kerätyt marjat, sienet tai vihannekset vähentävät kuluja, mutta eivät täysin poista kaupasta ostettavien tuotteiden hintojen vaikutusta.

“Ei ole mahdollista”

– Ei ole mahdollista. Näillä hinnoilla menee satanen viikossa, jos syö normaalisti ja terveellisesti.

Jyrkän eriävän mielipiteen mukaan nykytilanteessa sata euroa kuluu helposti jo yhdessä viikossa, jos haluaa syödä monipuolisesti ja täyttää ravitsemussuositukset. Pelkkä kasvis- ja hedelmäosastolla vierailu nostaa hintaa – puhumattakaan kalasta tai laadukkaasta lihasta.

“Ruokajakelun ansiosta pärjään 50–70 eurolla”

– Käyn 3–4 kertaa viikossa ruokajakelussa, kauppaan menee ehkä 50–70 €/kk.

Osassa kuntia ja kaupunkeja järjestetään ruokajakelua vähävaraisille. Näin pieniin summiin voi päästä kierrättämällä ruokaa, jonka “parasta ennen” -päiväys on umpeutumassa, tai hyödyntämällä lahjoituksia. Tämäkään ratkaisu ei välttämättä sovi kaikille; ruokajakelujen sijainti, saatavuus ja tarjolla oleva valikoima vaihtelevat paikkakunnittain.

– En ihan, mutta melkein. Ostan paljon kanaa ja wok-vihanneksia pakastealtaasta – täyttävää ja hyvää, kunhan tottuu kasviksiin.

Hintaesimerkki:
– Wokkivihannekset (kotimainen 450 g, S-kaupat) 2,49 €
– Kana, hunajamarinoitu broilerin fileesuikale (Prisma) 2,99 €
– Kerma 1,15 €

Noilla yksi ihminen syö jo 2–4 kertaa ja ruoka on hyvää. Lisäksi sämpylät tai leipää, noin 2 €. Banaania välipalaksi, muroja/puuroa ja maitoa.

Joskus ostan lasten osastolta lihapilttejä, jos on tiukkaa, ja lämmitän mikrossa, mutta ymmärrän, että kaikki eivät tykkää, myöntää yksi kommentoija.

Moni säästäjä kertoo hyödyntävänsä pakastevihanneksia, koska ne ovat edullisia ja säilyvät pitkään. Yksi tällainen annos (esim. 200 g kanaa + 200 g wokkivihanneksia + loraus kermaa) sisältää noin 400–500 kcal ateriaa kohden. Proteiinia annoksessa on noin 25–35 g kanafileestä riippuen. Se on suhteellisen ravitsevaa, mutta kovin paljon vihanneksia tai lisukkeita (kuten riisiä tai nuudeleita) ei mainittu, mikä voi vaikuttaa energiansaantiin.

Perusruoat: hernekeitto, nakit ja ranskalaiset, kalapuikot…

– Hernekeitto, nakit ja ranskalaiset, kalapuikot ja muusi sekä itse tehty kasvissosekeitto.

Nämä ovat kieltämättä edullisia ruokia, erityisesti jos ostaa valmiita peruspakasteita tai jauhepusseja. Hernekeitto maksaa halvimmillaan alle euron purkki, ja se on proteiinipitoista. Usein kysymykseksi nousee kuitenkin kuidun, vitamiinien ja terveellisten rasvojen saanti. Pelkkä edullisuus ei välttämättä takaa kattavaa ravitsemusta pitkässä juoksussa.

– Mitkä leseet ja pähkinät sekä siemenet ovat halvimpia? Niistä pidän minäkin, tiedustelee yksi keskustelija. Toinen valaisee:

– Maapähkinät ja auringonkukansiemenet ovat halvimpia. Halvinkin muista pähkinöistä on moninkertaisen kallista kilohinnaltaan verrattuna niihin.

Pähkinöitä ja siemeniä pidetään yleisesti terveellisinä rasvojen, proteiinin ja kivennäisaineiden lähteinä. Maapähkinöiden kilohinta on kuitenkin selvästi matalampi kuin vaikkapa cashew-pähkinöiden tai manteleiden. Edullisimmillaan auringonkukansiemeniä voi löytää muutamalla eurolla per kilo. Näitä hyödyntämällä voi lisätä edulliseenkin ruokavalioon hyviä rasvoja ja proteiinia.

– Aamiainen: 3 kananmunaa paistettuna, suolaa ja pilkottuja nakkeja paketista sekä lisäksi appelsiinimehua. (Nakit 3 €, kananmunat n. 3 € ja X-tra-appelsiinimehu 1,05 € – tästä riittää aamiaiseksi jo noin neljä kertaa, ja nakkeja jää ylikin.)

Kinkkukiusaus:

• Pirkka peruna-sipulisekoitusta (pakaste)
• Pirkka ylikypsää saunapalvikinkkua (pala) tai kinkkusuikaleita
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria
• Ruokakerma/kuohukerma (mielestäni parempaa)

Noin 5 € vuokaan nämä kaikki. Riittää yksin syötynä ainakin neljälle kerralle. Iltapalaksi itse tehtyjä sämpylöitä ja tuota kinkkua, jos haluaa. Margariinin kanssakin ihania juuri leivottuina, ja todella halpaa ja helppoa, jos viitsii. Seuraavana päivänä italianpataa: 2 pussia kaupasta ja 700 grammaa jauhelihaa. Tekee kerralla, ja taas riittää useammaksi kerraksi – edullista. Riisipiirakat ja munavoi illalla on myös tosi hyvää. Keitot ovat hyviä ja riittoisia, kuuluu tämän kommentoija viikon menu.

Tällaisessa mallissa päivä voi sisältää runsaasti hiilihydraatteja (peruna, makaronit, leipä) ja proteiinia (jauheliha, kinkku, kananmunat). Kinkkukiusaus-annos (noin 300–400 g) voi sisältää keskimäärin 300–400 kcal, josta proteiinia tulee kinkun määrästä riippuen n. 15–25 g. Kokonaisuudessaan, jos syö isomman annoksen kinkkukiusauksesta ja lisäksi leipää ja munavoita, saattaa kaloreita kertyä tarpeeksi aikuisen päivittäiseen tarpeeseen. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin tärkeää varmistaa kasvikset ja muut vitamiinien lähteet.

25 eurolla viikossa – puuroja, keittoja ja papuruokia

– Voisin kyllä yksin ollessani syödä 25 eurolla viikossa kevyesti, vakuuttaa tämä kommentoija ja luettelee:

– Puuroja, hernekeittoa, linssimuhennosta, makaronilaatikkoa, kasvissosekeittoja, perunaa, kananmunaa, papuruokia – oikeastaan mitä vaan keittoja edullisista raaka-aineista. Hedelmä- ja vihannespuolelta porkkanaa, lanttua, omenaa ja vaihdellen hieman kalliimpia hedelmiä välillä. Leivät voi leipoa itse, mutta eiköhän tuohon viikkobudjettiin mahdu muutama leipäpussikin.

Edullisimmat proteiinin lähteet tulevat usein kasviksista, kuten pavuista ja linsseistä, tai kananmunista. Linssikeitto tai papumuhennos voi maksaa vain muutamia euroja per kattila ja riittää useaksi päiväksi. Tässä kommentissa mainitaan myös juurekset, kuten porkkana ja lanttu, jotka ovat usein halvempia verrattuna erikoisvihanneksiin tai tuontihedelmiin.

Siskonmakkarasoppa riittääkö?

– Tein tänään kahdeksi päiväksi kahdelle siskonmakkarasoppaa: 3 isoa perunaa, 2 pussia kotimaisia keittovihanneksia, makkarat, persiljasilppua. Hinta 5,20 €. Iltapalaksi muutama lettu 1,50 €. Ei itse tehty ruoka niin kallista ole, jakaa yksi, mutta toinen kommentoija huomauttaa, että kalorit jäävät varsin matalalle:

– Energiaa kolmessa perunassa on 225 kcal ja kahdessa pussissa keittojuureksia 120 kcal. Henkeä kohden energiaa on siis päivälle 172 kcal + makkarat. Tarina ei kerro, onko tuossa yksi vai kaksi ateriaa, mutta ainakin pysyy hoikkana.

Tässä tuodaan esiin tärkeä pointti: edullisella ruoalla saattaa jäädä energiansaanti pieneksi, ellei lisää kunnolla proteiinia (esim. siskonmakkara) tai hiilihydraattia (perunaa, leipää, pastaa). Ihmisen päivittäinen energiantarve on keskimäärin 2000–2500 kcal sukupuolesta, iästä ja aktiivisuudesta riippuen, joten yksi keittoruoka päivässä ei vielä kata kokonaistarvetta.

Onko alle 100 eurolla eläminen mahdollista?

Foorumikeskustelun perusteella vastaus vaihtelee. Moni kokee sen mahdottomaksi nykyisillä hinnoilla, etenkin jos haluaa syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Kallistuneet lihatuotteet, maitotuotteet ja tuoreet vihannekset tuntuvat nostavan hintaa niin, että ostoskori täyttyy helposti jo 50–70 euron viikkokustannuksilla.

Toiset taas kertovat pystyvänsä jopa alle 25 euron viikkobudjettiin hyödyntämällä seuraavia keinoja:

• Ruokajakelut ja hävikki: Ilmaista tai lähes ilmaista ruokaa – kaikille ei kuitenkaan ole saatavilla.
• Pakastevihannekset ja satokauden raaka-aineet: Edullisia ja säilyvät pitkään.
• Edulliset proteiinit: Esimerkiksi kananmunat, herneet, pavut, linssit ja edulliset lihapalat.
• Omatoiminen leivonta: Leipien ja sämpylöiden tekeminen kotona säästää rahaa.
• Yksinkertaiset ruokalajit: Keitot, laatikkoruoat, puurot ja pataruoat, jotka voi tehdä isoina annoksina.
• Ruokasuunnittelu: Suurten erien valmistus kerralla, annosten pakastaminen myöhempää käyttöä varten.

Yhteenveto: Kannattaako yrittää ja miten onnistua?

Alle 100 euron kuukausittaisen ruokabudjetin asettaminen voi olla erinomainen haaste niille, jotka haluavat tutkia kulutustottumuksiaan ja maksimoida säästönsä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon:

1. Ravintoaineiden riittävyys: Pelkkä euromäärä ei kerro, saatko tarpeeksi proteiinia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.
2. Aika ja vaivannäkö: Suunnitteluun, tarjousten metsästykseen ja ruoan valmistamiseen isoina annoksina kuluu aikaa, eikä jokaisella ole siihen mahdollisuutta.
3. Paikalliset erot: Ruokajakeluiden saatavuus, hävikkiruokapalvelut ja satokauden raaka-aineiden hinnat vaihtelevat alueittain.
4. Hintojen nousu: Elintarvikkeiden hintojen kasvu jatkunee edelleen, joten vuoden takaiset kokemukset eivät välttämättä päde sellaisenaan tänään.

Jos budjetti on tiukka, on ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että saat riittävästi energiaa ja ravintoaineita. Puuro, linssikeitot, juurekset, kananmunat ja itse leivottu leipä ovat usein avainroolissa, kun yritetään venyttää penniä. Myös erilaiset kimppatilaukset (esim. tukusta ostaminen yhdessä ystävän tai naapurin kanssa) voivat laskea kilohintoja.

Keskustelijoiden kokemukset osoittavat, että elämää voi helpottaa useilla eri keinoilla, mutta alle 100 euron ruokabudjetti kuukaudessa ei suinkaan ole läpihuutojuttu. Se vaatii suunnitelmallisuutta, vaivaa ja usein totutusta poikkeavaa asennetta ruokaan.

Onnistuminen on mahdollista, mutta se merkitsee kompromisseja: joko ajankäytössä, ruokavalion monipuolisuudessa tai molemmissa. Kuten eräs kommentoija totesi, “ainakin pysyy hoikkana”, jos energiansaanti jää liian alhaiseksi – joten terveyden kustannuksella ei kannata tinkiä liikaa.

Mitä mieltä sinä olet, pystyisitkö pitämään ruokabudjetin alle 100 eurossa kuukaudessa? Teetkö kenties niin jo nyt? Jaa parhaat vinkkisi ja osallistu keskusteluun Facebookin kommenteissa.

LUE MYÖS:

• Älä huuhtele astioita ennen koneeseen laittamista
• Asiantuntijan vinkillä eroon vessanpöntön oudoista tahroista