Kolumbialainen äiti, joka sai äskettäin 20. lapsensa, kertoo tehneensä äitiydestä tuottoisan ”liiketoiminnan”.
Nainen elättää perhettään pitkälti ympäröivän yhteisön anteliaisuuden ja valtion tukien avulla. Hänen mukaansa lapsiluku nousee niin kauan kuin hänen kehonsa sen sallii.
Marthan, 40, koti Medellínissä on kaikkea muuta kuin hiljainen. Kolmesta makuuhuoneesta huolimatta 20 lasta asuu tiiviisti samoissa huoneissa, ja vanhin nukkuu olohuoneen sohvalla. Arvioiden mukaan nelihenkinen perhe tarvitsee Kolumbiassa elämiseen noin 2 200 Yhdysvaltain dollaria (noin 2 000 euroa) kuussa. Martha laskee tarvitsevansa kuukausittain noin 11 000 dollaria (noin 10 000 euroa) kattaakseen koko perheen perustarpeet – omat menonsa pois lukien.
Martha kertoo, että elämä on hankalaa ja että hänen on joskus vaikea järjestää riittävästi ruokaa jokaiselle lapselle pienellä budjetilla. Silti hän sanoo, että valtion antama taloudellinen apu motivoi häntä jatkamaan perheen kasvattamista. Hän toteaa, että koska hallitus maksaa tietyn summan jokaisesta lapsesta, hän saa jokaisen lapsen kohdalla hieman lisää rahaa.
Tammikuussa 2024 antamassaan haastattelussa Martha kertoi, että 17 hänen lapsistaan on alaikäisiä. Suuremmat tuet, noin 76 dollaria (noin 70 euroa) kuukaudessa, kertyvät vanhemmista lapsista, kun taas nuorimmat lapset kerryttävät hieman alle 31 dollaria (noin 28 euroa). Kaikkiaan hänen saamansa tuki jää alle 600 dollariin (noin 550 euroon) kuukaudessa.
Martha näkee äitiyden omien sanojensa mukaan lähes liiketoimintana, kirjoittaa The Sun. Kun vanhemmat lapset muuttavat pois, uudet vauvat lisäävät jälleen valtion tukia. Martha saa lisäksi tukea paikalliselta seurakunnalta ja naapureiltaan.
Hän kertoo, että kaikkien 20 lapsen isät – joita on siis yhteensä 20 – ovat poissa kuvioista ja vastuuttomia. Martha paljastaa, ettei edes tiedä, kuka on hänen nuorimman lapsensa isä. Hän aikoo jatkaa lapsien hankkimista siihen saakka, kunnes hänen kehonsa ei enää pysty raskauteen.
Äidin toiminta jakaa mielipiteitä
Tämänkaltaisesta äitiysmallista on käyty vilkasta keskustelua: toiset kyseenalaistavat sen kestävyyden ja pitävät sitä jopa lasten hyväksikäyttönä, kun taas jotkut näkevät sen Marthan omana valintana. Netissä kommenteissa monet ihmettelevät sitä, että lapset joutuvat asumaan ahtaasti, eivätkä välttämättä saa riittävää huolenpitoa tai ravintoa. Erään mukaan lapset eivät koskaan pyytäneet syntyä tähän maailmaan, ja toisen kommentoijan mielestä on surullista, etteivät he pääse kunnon koteihin.
Jotkut myös pitävät valtion tukijärjestelmää huonosti toimivana, koska se kannustaa lisäämään lapsia taloudellisen hyödyn vuoksi.
Äiti itse näkee tilanteensa osin sinnikkäänä selviytymisenä ja aikoo jatkaa, koska jokainen uusi lapsi tuo lisää tukea. Hänen elämäntarinansa on herättänyt runsaasti mielipiteitä siitä, missä määrin yhteiskunnan tulisi tukea perheitä ja onko tällainen lapsiluku enää eettisesti kestävää.
Yksi asia on varma: Martha ja hänen valintansa haastavat pohtimaan vanhemmuutta, henkilökohtaista vastuuta sekä sitä, miten valtioiden tulisi tukea suurempia perheitä.
Mitä itse ajattelet tästä? Jaa mielipiteesi ja keskustele aiheesta läheistesi kanssa.
