Moni tekee saman virheen leivinpaperin kanssa – tiesitkö tästä ominaisuudesta?

Leivinpaperin kierrätys aiheuttaa monille päänvaivaa.

Kuva: Shutterstock

Jätteiden lajittelu on jokaisen vastuulla, sillä se säästää luonnonvaroja. Edelleen sekajätteeseen kuitenkin päätyy paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä.

Leivinpaperi on yksi keittiön käytetyimpiä tuotteita, mutta tiesitkö, että leivinpaperi kuuluu usein biojätteeseen?

– Nopeasti ajateltuna leivinpaperi voi tuntua kierrätyksen näkökulmasta pieneltä asialta. Suomessa on kuitenkin 2,7 miljoonaa kotitaloutta, ja jos niistä jokaisessa käytetään kaksi leivinpaperiarkkia viikossa, se tekee jo 280 miljoonaa arkkia vuodessa, laskeskelee keittiötuotteistaan tunnetun Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen yrityksen tiedotteessa.

Tiedotteessa muistutetaan, että leivinpaperin rutistaminen sekäjäteastiaan ei kannata, sillä biohajoavaksi merkityt leivinpaperit voi hävittää biojätteen mukana. Tarkista kuitenkin tuotteen pakkauksesta oikea lajittelutapa, sillä kaikki leivinpaperit eivät ole biohajoavia.

Etsi pakkauksesta esimerkiksi sataprosenttisesti biohajoavaa -mainintaa, OK Compost Industrial tai OK Compost Home -merkintää. Tällöin leivinpaperin voi kierrättää biojätteeseen tai laittaa omaan kompostiin.  

Leivinpaperin väri ei ole merkki ympäristöystävällisyydestä.

Biohajoavuudesta voidaan kertoa myös sanallisesti.

Kierrätyskolmio on kolmesta nuolesta koostuva, usein kartonkipakkauksissa esiintyvä merkintä, joka kertoo tuotteen materiaalin olevan kierrätettävissä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Biohajoavasta leivinpaperista voi ilmoittaa esimerkiksi näin. Kuva: Newsner

Saga-merkin leivinpaperipakkauksen OK Compost Home ja OK Compost Industrial -merkit kertovat, että tuote on kompostiin sopiva. Biohajoavuudesta voi kertoa myös sanallisesti. Oikealla ns. Möbiuksen rengas, joka kertoo, että pakkaus on kierrätyskelpoinen.

Lue myös: Moni heittää turhaan kalanperkeet roskiin – pienellä vaivalla saat herkullisen liemen

Kierrättäminen kunniaan

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2020 selvityksen mukaan jopa 60 prosenttia biojätteestä päätyy sekajätteeseen. 

Välillä kaikkia laiskottaa, mutta on kuitenkin tärkeää, että biojäte päätyy sille tarkoitettuun astiaan, eikä sekajätteeseen.

Asiaa voi ajatella vaikkapa taloudellisesta näköulmasta, sillä sekajäte on usein se kallein jäte.

Ympäristöministeriön mukaan lajitellusta biojätteestä tehdään Suomessa biokaasua, lannoitevalmisteita maa- ja metsätalouden käyttöön ja multaa viherrakentamiseen. Jos biojätettä päätyy muun jätteen sekaan, saadaan näihin asioihin vähemmän raaka-ainetta.

Ja jos biojätteen heittää väärään astiaan, heikentää se muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavan energian määrää.

Tiesitkö sinä tästä? Jaa tämä myös ystävillesi, he kiittävät sinua varmasti!

Exit mobile version