Tätä mieltä muut Pohjoismaat oikeasti ovat Käärijän Cha cha chasta: ”Mistä edes aloitan…”

Euroviisut ovat jälleen nurkan takana. Me selvitimme, mitä naapurimaiden asukkaat miettivät meidän biisistämme.

käärijä
Kuva: All Over Press

Tänään tiistaina, 9. toukokuuta kisataan Euroviisujen finaalipaikasta.

Käärijä on noussut ennakkosuosikin asemaan, ja kappaleen ympärillä on herännyt valtava määrä keskustelua.

Lue myös: Yle jakoi tsemppiviestin Käärijälle – uutisankkuri Matti Röngän veto sai katsojat repeämään

Myös Käärijän vihreä asu on saanut kansan sekaisin, ja muun muassa Helsingin rautatientorin kivimiehet on puettu viisuhumun kunniaksi vihreisiin boleroihin.

Kuva: Hanna-Sofia Jauhiainen

Nyt me kysyimme naapurimaidemme kollegoilta, mitä he ovat mieltä Cha Cha Cha -kappaleesta.

Norja

– Suomen Euroviisubiisi on epileptisen kohtauksen ruumiillistuma.

– Sinun pitää olla tietyssä mielentilassa, kun kuuntelet Käärijän ”Cha Cha Cha” -kappaletta. Aluksi se voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta se [särky] katoaa puolessa välissä, kun kaaos laantuu hieman, kuvailee norjalainen Biancha Ljungqvist.

– Muutaman kuuntelukerran jälkeen haluan silti yhtyä kreisibailuihin ja huutaa Cha Cha Cha:ta tanssilattialla. Mitä tapahtui? Nyt yhtäkkiä haluan Piña Coladan.

Biancha on lisäksi varma, että esitys saa aikaan hulluja tanssiliikkeitä Liverpoolissa, mutta hän epäilee vahvasti, että kappale voisi voittaa viisut.

– Anteeksi, Suomi. Mutta hei, kaikkihan rakastavat isoja juhlia, vai mitä?

Ruotsi

– Suomi, kukaan ei voi sanoa, että ette yrittäisi tarpeeksi kovaa. Teidän Euroviisukisaamiselta voi aina odottaa odottamatonta. Valitsette aina oman polkunne ja siitä syystä arvostan teitä, ruotsalainen Susanne Gillbert sanoo.

– En kuitenkaan tiedä, mitä miettiä tämän vuoden kappaleesta. Se on ehdottomasti erityinen ja uniikki. Viime vuonna lähetitte The Rasmuksen pop-rock-laulun kera. Tänä vuonna lähetitte laulajan, joka tuntuu tappelevan itseään vastaan; hän räppää, hän vähän niin kuin örisee, ja lopussa laulaa poppia, Susanne pohtii.

Viime vuonna Suomea edusti The Rasmus. Kuva: All Over Press

– Cha Cha Cha on tunteiden vuoristorata; välillä mietin, että mitä ihmettä minä oikein katson, ja seuraavassa hetkessä en voi lopettaa katsomista. Se ei ole laulu, se on ohjelmanumero. Ja Käärijä antoi sille kaikkensa.

Susan summaa, että Käärijän kappale on kompleksisempi, kuin Ruotsin edustaja Loreenin esittämä Tattoo.

– Ehkä Ruotsi voi näyttää teille, että vähemmän on enemmän. Tai ehkä te näytättekin meille, että enemmän on aina enemmän ja parempi.

– Mitä tulee itse Euroviisuihin, tämä biisi on kaikille. Fanit, jotka tykkäävät uniikista esityksestä, takuulla rakastavat Käärijää, mutta aiheuttaako biisi kylmiä väreitä? En usko.

Tanska

Tanskasta kommentin Käärijän biisille antoi Mikkel Pasztor.

– …. Mitä juuri tapahtui? Mistä edes aloitan?

– Käärijän kappale sai minut miettimään, että ”tämä biisi ei kerro cha cha cha:sta”.

Ruotsin tavoin Mikkelkin sanoo, että koskaan ei tiedä, mitä Suomelta voi odottaa, ja tämä päti myös tänä vuonna.

– Mitä sanoituksiin tulee, minulla ei ole hajuakaan, yrittääkö Käärijä kutsua esiin muinaisnorjalaisen jumala Odinin vai haluaako hän aloittaa juhlat clubilla (kuulinko oikein, että hän lauloi Pina Coladasta?) Olen kuitenkin varma, että sanoilla ei ole mitään tekemistä cha cha chan kanssa.

Mikkel pohtii, että kappaleen alku saa uskomaan kyseessä olevan yksi sellaisista nopeatempoisista Euroviisubiiseistä.

– Sitten hän alkaa laulaa, ja jotenkin tunnen olevani Slipknotin konsertissa, johon on sekoitettu tanssirytmiä.

– Kertosäkeen aikana kuullaan jotain räpin tapaista, johon on ripoteltu äänitorvea, Mikkel sanailee.

C-osa saa Mikkelin leuan loksahtamaan.

– Pakko sanoa ”vau!” Tämä kuulostaa uskomattomalta. Se saa minut haluamaan takaisin 2000-luvun italo-tanssikauteen. Jos koko kappale kuulostaisi tältä, kuuntelisin sitä toistuvasti.

Suomenkielisistä lyriikoista Mikkel antaa kuitenkin miinuksen. Hän summaa, että englanninkieliset kappaleet ovat lähtökohtaisesti menestyneet paremmin.

– Mutta! Cha Cha Cha:ssa no jotain, mitä muissa Pohjoismaiden biiseissä ei ole; se on ainoa kappale, jota haluan kuunnella kerta toisensa jälkeen ja huomaan nyökytteleväni päätäni viimeisen osan aikana.

– Älkää kukaan aliarvoiko Suomea. He ovat näyttäneet meille aikaisemminkin (huomio Lordiin).

– Ja ollaanpa nyt rehellisiä, tulen kuuntelemaan tätä jatkossakin.

Kerro myös oma mielipiteesi kommenttikentässä!

Exit mobile version