Aivoverenkiertohäiriö on Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Tästä kaikesta se voi johtua.
Tuoreen tutkimuksen mukaan työstressi ja stressaavat tilanteet kotona voivat suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön.
Niin ikään taloudelliset vaikeudet ja esimerkiksi avioero saattavat laukaista aivoverenkiertohäiriön.
Lue myös:
- Tanskalaistutkimus osoittaa: Näille pitkäaikassairauksille stressi voi altistaa
- Tutkijat: Tällainen liikunta pidentää elinikääsi – jo puoli tuntia viikossa voi riittää
Tutkimus kertoo, että pahaa työstressiä potevat sairastuvat aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon noin kolme kertaa todennäköisemmin kuin ihmiset, joilla ei ollut työstressiä edeltävän vuoden aikana.
Riskit olivat kuitenkin pienempiä, jos työntekijä koki tilanteen olevan hänen hallinnassaan.
Kotonaan vaikeaa stressiä kokevat sairastuvat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden koti oli stressitön. Sairastumisriski oli pienempi, jos henkilö koki voivansa vaikuttaa tilanteeseen.
Kolmanneksi yleisin kuolinsyy
25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön vuosittain, joka tarkoittaa 68 ihmistä joka päivä.
Aivoinfarktin saa noin 18 000 suomalaista ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista vuosittain. Jopa 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä.
Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen saa vuosittain noin 5 000 ihmistä.
Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja niihin menehtyy vuosittain Suomessa noin 4 500 henkilöä.
Tutkimuksen mukaan akuutti stressi voi laukaista aivoverenkiertohäiriön henkilöllä, joka on sille altis, mutta pitkäkestoinen stressi voi myös aiheuttaa valtimonkovettumatautia eli ateroskleroosia ja verisuonimuutoksia, jotka altistavat aivoverenkiertohäiriöille.
Tutkimukseen osallistui 13 000 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta ja yhtä monta tervettä keskimäärin 62-vuotiasta henkilöä 32 eri maasta. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Altistavat tekijät
Aivoverenkiertohäiriöille altistavat monet tekijät stressaavan elämäntilanteen lisäksi.
Muun muassa kohonnut verenpaine lisää riskiä moninkertaisesti.
Eteisvärinä ja muut sydänperäiset syyt selittävät aivoinfarkteista lähes kolmasosan. Tyypin 2 diabetes taas kolminkertaistaa sairastumisriskiä aivoverenkiertohäiriöön.
Kuten monessa muussakin, ylipaino on suuri riskitekijä.
Liikunta vähentää aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi muitakin sydän- ja verisuonisairauksia. Tupakointi kaksinkertaistaa sairastumisriskin ja joka viides aivoinfarkti johtuu tupakoinnista.
Veren korkealla kolesterolipitoisuudella on havaittu olevan jonkin verran yhteyttä myös kohonneeseen aivoverenkiertohäiriön riskiin.
Aivoverenkiertohäiriö on usein seurausta monen tekijän vuosikymmeniä kestäneestä yhteisvaikutuksesta.
Muita riskitekijöitä ovat ikä, miessukupuoli, perinnölliset tekijät, sekä naisilla raskausajan diabetes ja vaihdevuodet.
Aivoverenkiertohäiriö: oireet
Jos tunnistat aivoverenkiertohäiriön oireita itselläsi tai läheiselläsi, soita niiden ilmetessä välittömästi hätänumeroon 112. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi myös silloin, kun oireet menevät ohitse.
Oireita on:
- Halvausoireet. Yleensä toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous
- Suupielen roikkuminen
- Puhehäiriö
- Näköhäiriöt: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset
- Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä
Useimmiten oireet ovat kivuttomia. Aivoverenvuotoon voi liittyä myös äkillinen, kova päänsärky.
