Tässä tulee poliisin julkaisema kirjoitus:
“Kiitos, kun välität…”
Hädin tuskin murrosikäinen poika soitaa. Hän on surullinen ja pettynyt- hänen isänsä hakkaa äitiä.
Kiirehdimme paikalle. Saamme vastaamme nyyhkyttävän naisen ja kaksi hyvin surullista lasta. Humalainen mies on myös kotona.
Vien meille soittaneen pojan hieman sivummalle keskustelemaan. Menemme hänen huoneeseensa, ja laitamme oven kiinni. Hieman rauhaa ja hiljaisuutta auttavat tilannetta. Hän kertoo, mitä on tapahtunut, ja kyyneleet virtaavat hänen poskillaan. Tämä on viisas poika. Hänen tapansa kertoa tilanteesta teki minuun vaikutuksen. Hän kokoaa itsensä. “Olipa tämä tosi huono päivä,” hän sanoo minulle ja hymyilee. Sitten juttelemme muista asioista, kuten koulusta, videopeleistä, tulevaisuuden unelmista, ja kavereista. Kavereista hänelle tulikin mieleen soittaa parhaalle kaverilleen.
“Voinko soittaa kaverilleni?” hän kysyi. “Totta kai,” vastasin.
Hän otti puhelimensa, ja pyyhkäisi kyyneleen poskeltaan.
Kaveri vastaa puhelimeen, ja poika aloittaa seuraavasti:
“Hei. Se olen minä. Halusin vain kiittää sinua siitä, että olit tukenani aiemmin. Nyt poliisit ovat täällä.”
Vau, mikä kaveri.
/komisario Cammo
Jos sinäkin vaikutuit tämän rohkean nuoren pojan asenteesta, käytöksestä, ja ystävyyden voimasta, ole hyvä ja jaa.
Julkaistu Newsnerissä, ole hyvä ja klikkaa “tykkää”.