Hansen asettuu lattialle makaamaan, tämän jälkeen hän alkaa liikkua ympäri canvasta. Hän ei suunnittele teoksia etukäteen, sillä kehon liikkeistä tulee ajanmittaa symmetrisiä automaattisesti.
Hän ei käytä käsiään jäljittääkseen liikkeitään. Sen sijaan hänen kätensä toimivat eräänlaisena pensselinä. Tällä tavalle voimme nähdä, kuinka koko keho on vuorovaikutuksessa itseensä.
Lopputuloksena ei synny maalaus tai taulu. Jäljet ovat jäljitelmiä naisen liikkeistä.
Se on aivan kuin henkilökohtainen sormenjälki, mutta tässä tapauksessa koko kehon mittakaavalla. En keksi äkkiseltään mitään lumoavampaa:
En ole koskaan ajatellut, että jokaisen ihmisen liikkeet ovat henkilökohtaisia ja eräällä tavalla kuin ”sormenjälkiä.”
Jaa tämä esitys, mikäli se oli mielestäsi upea!