Rakastan tätä tarinaa niin paljon, että tämä on jo neljäs kerta, kun luen sen uudestaan.
On vaikea sanoa, onko tämä tapahtunut oikeasti, mutta sillä ei oikeastaan ole edes väliä.
Tarina osui suoraan sydämeeni ja halusin jakaa sen siksi myös teidän kanssanne.
Tulet varmasti arvostamaan tätä tarinaa, vaikka sinulla ei olisikaan kotona lemmikkiä!
Nainen kertoo seuraavasti:
Vanhempi, hieman väsyneeltä näyttävä koira tuli usein puutarhaani; koiralla oli kaulapanta ja se näytti voivan hyvin, joten tiesin, että sillä oli koti ja huolehtivainen perhe.
Koira tuli usein rauhallisesti luokseni ja silitin häntä muutaman kerran. Sen jälkeen koira seurasi minua sisäpuolelle, tilanne päättyi aina siihen, kun koira nukahti samaan nurkkaukseen.
Tuntia myöhemmin koira heräsi ja päästin hänet ulos.
Seuraavana päivänä koira tuli takaisin puutarhaani. Sama tapahtuma toistui uudelleen, kun koira tuli ”omalle paikalleen” nukkumaan.
Sama jatkui useiden viikkojen ajan.
Olin utelias, miksi koira tuli minun luokseni nukkumaan?
Kirjoitin koiran kaulaan kirjeen, jossa luki:
”Haluaisin tietää, kuka on tämän ihanan ja suloisen koiran omistaja. Samalla haluaisin kysyä, oletteko tietoisia siitä, että koira tulee nukkumaa luokseni päivittäin?”.
Jäin odottelemaan vastausta.
Seuraavana päivänä koira tuli luokseni ja huomasin välittömästi, että omistaja oli jättänyt sen kaulaan lapun.
Aloin lukea viestiä:
”Hän asuu meidän talossamme, jossa on 6 lasta, 2 heistä ovat alle 3-vuotiaita. Luulenpa, että koira haluaa nukkua vain hetken aikaa rauhassa. Voinko tulla huomenna koirani kanssa luoksesi?”
