Yllä oleva kuva ilmestyi Redditiin jonkin aikaa sitten. Kaksi vanhusta pitelee toisiaan kädestä maaten omilla vuoteillaan.
Kuvan nettiin laittanut nuori nainen sanoo vanhusten olevan hänen isovanhempansa.
Hän kirjoitti: ”96-vuotias isoäitini ja 100-vuotias isoisäni tunteja ennen isoäitini kuolemaa. 77 vuotta naimisissa.”
Suru oli varmasti suuri koko suvussa naisen kuoltua, mutta heitä lohdutti se että hän eli niin pitkän elämän joka päättyi häntä niin pitkään rakastaneen miehen vierellä.
Rakkaan ihmisen menettäminen on aina vaikeaa, mutta toivottavasti tämä 100-vuotias mies löytää voimaa jatkaa eteenpäin, vaikka hänen vaimonsa ei enää ole hänen rinnallaan.
Kenties hän tulee elämään vielä vuosia, mutta häntä lohduttaa se tieto että lopulta hän pääsee taas vaimonsa seuraan.
Joskus käy niin että vanhan pariskunnan toisen puoliskon menehdyttyä toinen seuraa pian perässä. Englannin kielessä tätä kutsutaan ”särkyneen sydämen syndroomaksi”.
”Syndroomasta” kärsivät saavat kumppaninsa menettämisestä niin paljon stressiä ja surua, että ne aiheuttavat fyysisiä oireita.
Stressi ja ahdistus eivät ole vain ihmisen pään sisällä tapahtuvia asioita, vaan niillä on fysiologisia vaikutuksia ihmiseen iästä riippumatta.
Jos joku rakastamasi ihminen kärsii esimerkiksi sairauden takia, se voi saada sinunkin terveytesi heikkenemään.
Toisaalta tällaiset tarinat antavat meille toivoa. Ihmisten, varsinkin avioparien tulisikin lohduttaa toisiaan vaikeina aikoina ja pitää mielessään häissään solmima lupaus: ”Niin myötä, kuin vastoinkäymisissä”.
Jaa tämä juttu Facebookissa jos olet samaa mieltä.