Tänään 19. maaliskuuta vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Mutta kuka Minna Canth oikein olikaan?
Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen.
Hänet tunnetaan erityisesti naisten oikeuksien puolestapuhujana ja kirjallisuuden merkittävänä edustajana.
Taistelu naisten koulutuksen puolesta
Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnsson, syntyi Tampereella 19. maaliskuuta 1844, ja hänen syntymäpäiväänsä juhlitaan vuosittain muistona hänen merkittävästä panoksestaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Johnssonin perhe muutti Kuopioon vuonna 1953 hoitamaan Finlaysonin lankakauppaa.
Canthin nuoruuden ajan yhteiskunnassa tyttöjen koulutusmahdollisuuksia rajoitettiin, toisin kuin poikien, mikä ei ollut Canthin mieleen.
Tyttöjä suorastaan varjeltiin liialta tiedolta ja puolet viikkotunneista omistettiin käsitöille. Silloisen käsityksen mukaan naiset eivät olisi kestäneet pitkiä koulupäiviä tai suuria vaatimuksia, vaan olisivat sairastuneet auttamatta ”hermoheikkouteen”.
Canthin isä pyrki ilmeisesti kouluttamaan tyttärensä porvarilliseksi neidoksi avioliittoa varten. Tyttökoulusivistykseen kuuluivat kainous, ranskan kieli ja hyvät käytöstavat.
Canth halusi kuitenkin vastustelusta huolimatta opiskella pidemmälle, jotta voisi elää itsenäistä elämää, eikä kainous tainnut muutenkaan olla Canthin tavoittelemia hyveitä.
Tie vapauteen aukesi Jyväskylässä vuonna 1863, jolloin tuossa nykyisessä opiskelijakaupungissa aloitettiin kansakoulunopettajaseminaari. Opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Sitä ennen naiset olivat voineet kouluttautua Suomessa vain kätilöiksi.
Opinnot jäivät kuitenkin kesken vuonna 1865 hänen hyväksyessään viimein seminaarin luonnontiedon opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan. Tässä vaiheessa Johan oli kosinut Minnaa jo kaksi kertaa aikaisemmin.
Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella, mutta miehensä toimittamien sanomalehtien myötä hän pääsi kuitenkin lehtityöhön. Hän alkoi julkaisemaan novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja.
Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli ”Tyttäriemme kasvatus”.
– Suuret muutokset ovat niinmuodoin tuiki tarpeelliset tyttäriemme kasvatuksessa, ja välttämättömänä ehtona on, saada enemmän naiskouluja, Canth kirjoitti tuolloin.
Canth ei pitänyt lainkaan siitä, että eri sukupuolilla oli niin erilaiset mahdollisuudet yhteiskunnassa.
Seitsenlapsisen perheen yksinhuoltajaksi ja bisnesnaiseksi
Vuonna 1879 Canthin elämässä tapahtui merkittävä käänne, kun hänen miehensä kuoli pitkän sairauden uuvuttamana. Minna odotti tuolloin pariskunnan seitsemättä lasta.
Vuonna 1880 Canth muutti lapsineen takaisin Kuopioon, jossa hän ryhtyi hoitamaan vuonna 1877 kuolleen isänsä aikaisemminkin mainittua lankakauppaa. Liike oli kehnossa taloudellisessa kunnossa.
Liiketoiminta alkoi kuitenkin Canthin toiminnan ansiosta jälleen kukoistamaan, ja perheen taloudellinen asema parani.
Kolmen vuoden kuluttua Canth otti vastuun myös sekatavarakaupasta, jota hänen veljensä oli hoitanut. Liiketoimet takasivat taloudellisen toimeentulon, jonka turvin Canth pystyi hankkimaan kirjallisuutta ulkomailta asti ja keskittymään myös kirjoittamiseen.
Minna Canth, aikansa edelläkävijä
Hänen kirjoituksensa, erityisesti näytelmät ja novellit, ovat käsitelleet ajankohtaisia ja kiistanalaisia aiheita kuten naisten oikeuksia, köyhyyttä, yhteiskunnallisia epäkohtia ja moraalisia dilemmoja.
Hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen. Canth oli myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.
Minna Canth oli aikansa edelläkävijä ja rohkea ääni, joka uskalsi ottaa kantaa epäkohtiin ja vaatia muutosta.
Hänen tunnetuin teoksensa, näytelmä ”Työmiehen vaimo”, kuvaa naisen asemaa yhteiskunnassa ja on yhä ajankohtainen teos, joka herättää keskustelua ja ajatuksia.
Minna Canth ei ainoastaan luonut merkittävää kirjallista perintöä, vaan hän myös toimi aktiivisesti naisten ja työläisten oikeuksien puolesta. Hän oli pioneeri taistelussa naisten äänioikeuden ja tasa-arvon puolesta. Hän oli myös mukana perustamassa suomalaista naistenjärjestötoimintaa.
Canthia kritisoitiin ankarasti vapaamielisestä maailmankatsomuksestaan, ja kaupungin konservatiivit paheksuivat ”Minnan salonkia”. Salonki muodostui Canthin kotitaloon, ja siitä tuli kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka.
Salongissa nähtiin muun muassa Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltit sekä Sibeliukset.
Minna Canth kuoli toukokuun 12. päivänä vuonna 1897 vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle. Hautajaisista tuli suuri ja vaikuttava surujuhla.
Canthin perintö elää vahvana edelleen tänä päivänä, ja hänen ajatuksensa ja arvonsa inspiroivat ihmisiä ympäri Suomea ja maailmaa.
Näistä syistä me tänään juhlimme Minna Canthia ja muistamme hänen merkityksensä suomalaiselle kulttuurille ja yhteiskunnalle.
Hänen elämäntyönsä, rohkeutensa ja päättäväisyytensä inspiroivat meitä jatkamaan taistelua oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta.