“Jokin aika sitten kuulin isän ja tyttären jättävän toisilleen hyvästit lopullisesti. Tytär oli valmiina lähtemään lennolle, ja he seisoivat turvatarkastuspisteen vierellä. He halasivat toisiaan, ja mies sanoi tyttärelleen, ‘Rakastan sinua. Toivon sinulle tarpeeksi.’
Tytär puolestaan sanoi, ‘Isä, elämämme yhdessä on ollut enemmän kuin tarpeeksi. Isänrakkautesi on ollut minulle kaikki mitä olen tarvinnut. Minäkin toivon sinulle tarpeeksi.’
He antoivat toisilleen kevyet poskisuudelmat, ja nainen lähti. Mies käveli minua kohti, ja istui lähelleni. Näin, että hän halusi -ja hänen tarvitsi, itkeä. En halunnut vaivata häntä, enkä loukata hänen yksityisyyttään, mutta sitten hän kysyikin minulta ‘Oletko koskaan sanonut toiselle hyvästit, tietäen että se olisi lopullista?’
‘Kyllä olen,’ vastasin. Sen sanominen toi mieleeni muistoja siitä, kun tajusin oman isäni elämän olevan lähes lopussa. Silloin juttelimme, ja kerroin hänelle kuinka paljon arvostin kaikkea, mitä hän oli tehnyt vuokseni, ja kuinka tärkeä hän oli ollut minulle.
Pystyin siis kuvittelemaan, mitä tämä mies oli juuri kokemassa.
‘Anteeksi kysymykseni, mutta miksi tämä oli teille lopullinen hyvästely?’ kysyin.
‘Olen vanha, ja tyttäreni asuu aivan liian kaukana. Minulla on edessäni kovia haasteita, ja ollaksemme realistisia, hänen seuraava reissunsa tänne tulee olemaan hautajaisiani varten.’ hän sanoi.
‘Kun hyvästelitte, kuulin teidä sanovan “Toivon sinulle tarpeeksi.” Saanko kysyä mitä se tarkoitti?’
Hän hymyili. ‘Se on toive, joka on periytynyt suvussamme sukupolvelta toiselle. Minun vanhempani tapasivat sanoa niin kaikille. Hän piti tauon, ja katsoi ylös kuin yrittäen muistaa jotakin. Sitten hän hymyili taas. ‘Kun sanoimme “Toivon sinulle tarpeeksi”, toivomme sen toisen ihmisen elämään juuri tarpeeksi hyviä asioita, jotta he jaksavat ja selviävät. Sitten hän kääntyi puoleeni ja sanoi minulle muististaan:
Toivon sinulle tarpeeksi auringonpaistetta pitämään asenteesi kirkkaana.
Toivon sinulle tarpeeksi sadetta, jotta arvostat auringonpaistetta enemmän.
Toivon sinulle tarpeeksi onnellisuutta pitämään sielusi elossa.
Toivon sinulle tarpeeksi tuskaa, että elämän pienet ilot tuntuvat suuremmilta.
Toivon sinulle tarpeeksi saavutuksia, jotta tunnet arvokkuutta.
Toivon sinulle tarpeeksi menetyksiä, jotta arvostaisit sitä mitä sinulla on.
Toivon sinulle tarpeeksi tervehdyksiä, jotta selviät viimeisestä hyvästelystä.
Silloin vanha mies alkoi nyyhkyttää ja lähti pois.
Jos nämä sanat inspiroivat sinua, jaa tarinaa eteenpäin!
Julkaistu Newsnerissä. Tykkää meistä Facebookissa.