Jatkuva päiväunien tarve voi kieliä Alzheimerista – älä ohita näitä varoitusmerkkejä

Alzheimerin tauti on tutkimusten mukaan liitetty lisääntyneeseen päiväunien tarpeeseen.

Alzheimerin tauti liittyy lisääntyneeseen päiväunien tarpeeseen ja yöunien laadun heikkenemiseen. Kuva: Shutterstock

Tuore Harvardin yliopiston ja San Franciscon UCSF-yliopiston tutkimus vahvistaa käsitystä, että Alzheimerin tauti liittyy lisääntyneeseen päiväunien tarpeeseen ja yöunien laadun heikkenemiseen.

Tutkimuksen perusteella Alzheimeria sairastavilla päiväunien pituus ja määrä lisääntyvät merkittävästi terveisiin verrattuna.

Turun yliopiston unitutkijan, psykologi Saana Myllyntaustan mukaan pidemmät ja tiheämmin esiintyvät päivätorkut olivat tutkimuksessa yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen vuotta myöhemmin.

Yhteys havaittiin, vaikka yöunen kesto ja univaikeudet kontrolloitiin. Päiväunilla voi siis olla merkitystä itsessään.

Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida Myllyntaustan mukaan vielä saada varmuutta syy-seuraussuhteista päivänokosten ja Alzheimerin taudin välillä. Varmuudella ei siis voi sanoa, että pidemmät ja tiheästi esiintyvät päiväunet lisäisivät riskiä Alzheimerin tautiin. Yhteys saattaa kulkea myös toisinpäin, eli Alzheimerin tauti johtaakin päiväunien lisääntymiseen.

Oulun yliopiston neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemen mukaan Alzheimerin taudin ja unenlaadun välinen yhteys on tiedossa. Ymmärtämistä vaikeuttaa se, että sekä nukkumisen että Alzheimerin taudin perimmäisiä syitä ei kokonaan tunneta, kirjoittaa SK.

Unen tarpeen ajatellaan kuitenkin liittyvän aivojen puhdistumiseen päivän aikan kertyneistä kuona-aineista, mikä osaltaan voi liittyä myös dementian riskiin.

– Unen aikana ihmisen aivoja huuhdotaan ja pestään. Päivän mittaan kertynyt töhkä huuhdotaan pois. Jos yöllä ei saa nukuttua tehokkaasti, aivot eivät peseydykään, Kiviniemi summaa.

Huonosti nukutusta yöstä seuraa tarve torkkua päivällä, mikä vuorostaan vaikeuttaa seuraavana iltana nukahtamista. Riskinä on unenlaatua heikentävä noidankehä.

Ei toimivaa lääkitystä tai hoitoja

Alzheimerin tautiin ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään toimivaa lääkitystä tai hoitoja.

Taudin ennakoinnista olisi hyötyä, mutta päiväunten lisääntyminen ei välttämättä vielä ole ennusmerkki siitä.

Ikääntyessä yöunet huonontuvat monella ja päiväunienkin tarve on kuitenkin yksilöllistä.

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos unitapoihin tulee vanhetessa äkillinen muutos. Kuva: Shutterstock

Huomiota kannattaa kiinnittä siinä tilanteessa, jos unitapoihin tulee vanhetessa äkillinen muutos. Silloin on hyvä selvitää asiaa lääkärin kanssa.

San Franciscon UCSF-yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkimuksessa seurattiin noin 1 400 iäkkään ihmisen päiväunitapoja. Heitä seurattiin 14 vuoden ajan osana laajaa Alzheimer-tutkimushanketta Chicagossa.

Kokeen osallistujat käyttivät rannelaitetta, joka piti kirjaa liikkumisesta ja kirjasi pitkään jatkuneet paikallaan olot päiväsaikaan nokosiksi. Osallistujat olivat keski-iältään 81-vuotiaita.

Terveinä pysyneillä päivittäinen uniaika kasvoi keskimäärin 11 minuutilla vuodessa. Kun potilaalla oli diagnosoitu lievää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä, päiväuniaika kasvoi 24 minuutilla vuodessa. Alzheimerin diagnoosin saaneilla kasvu lähes kolminkertaistui 68 minuuttiin.

Yli tunnin ajan päivässä nukkuvilla oli 40 prosenttia suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin alle tunnin nukkuvilla. Riski oli 40 prosenttia suurempi myös päiväunia vähintään kerran päivässä nukkuvilla verrattuna ihmisiin, jotka ottivat nokosia harvemmin.

Lisääntyvät päiväunet ja kognitiivisten kykyjen heikkeneminen saattavat tulosten perusteella olla toisiaan voimistavia ilmiöitä, tutkijat kertovat.