Maailmasta löytyy tätä nykyä niin monenlaista erilaista tapaa nauttia viihdettä, että välillä tarjonta saa jopa pään pyörälle. Monet nauttivat elokuvien ja sarjojen seuraamisesta älylaitteiltaan tai televisioista, jotkut taas pelailevat videopelejä rentoutuakseen.
Itselleni rakkain ajanviete ja harrastus on kuitenkin aina ollut kirjojen lukeminen. Se sai alkunsa jo lapsuudesta, jolloin vanhempani lukivat minulle ääneen tarinoita. Heti kun opin itse lukemaan tartuin paksuihin kirjoihin ja kahlasin niitä innolla läpi. Kirjojen tarinat olivat mielenkiintoisempia kuin muu ympäröivä maailma ja lukemalla saattoi hetkessä löytää itsensä seikkailemasta keskiaikaisten ritarien joukosta tai tarumaisista satumaailmoista.
Lukeminen onkin erittäin kehittävä harrastus ja Helsingin Sanomien haastatteleman aivotutkijan mukaan siitä on hyötyä kaikenikäisille.
Kirjojen lukeminen on varmasti kaikille tuttua puuhaa, vaikka se ei rakkain harrastus olisikaan. Jokainen meistä on lukenut elämänsä aikana kirjoja jo vähintäänkin koulussa äidinkielentunneilla, ellei muutoin kuluta aikaa nojatuolissa sivuja käännellen.
Perinteiseen kirjojen lukemiseen liittyy monia hyötyjä, joiden takia se on erittäin hyödyllistä kaiken ikäisille ihmisille, kertoo Helsingin Sanomat.
Lehden haastatteleman aivotutkija Minna Huotisen mukaan lukemisesta on apua jokaiseen eri elämänvaiheeseen. Ollessamme lapsia, vanhempien ääneen lukeminen voi vaikuttaa yllättävänkin paljon lapsen kehitykseen. Tutkijan mukaan parasta ääneen lukemista on keskusteleva ja yhteinen toiminta, joka kehittää lapsen sanavarastoa sekä ajattelukykyä.
Kun lukeminen lopulta alkaa sujua, tarjoavat kirjat paljon apua opiskeluun sekä ymmärtämiseen. Jo nuoruuden kirjaharrastus ja lukeminen voivat tutkijan mukaan vaikuttaa erittäin positiivisesti myöhemmällä iällä opiskeluun, jossa suuri osa asiasta pohjautuu nimenomaan luetun ymmärtämiseen.
– Toisille sellaisen (tenttikirjan) lukeminen on helpompaa kuin toisille, ja siihen vaikuttaa se, miten paljon on aikaisemmin lukenut, tutkija toteaa.
Opettaa empatiaa ja auttaa muistia
Aikuisiällä kirjat voivat tutkijan mukaan antaa ihmiselle erilaisia näkökulmia asioihin ja auttaa täten niiden ymmärtämistä sekä kasvattaa empatiaa. Kaunokirjallisuuden on tutkimuksissa todettu olevan hyväksi ihmisen empatiakyvylle.
Jatkuva lukeminen voi myös olla hyvä tapa seurata omien aivojen toimintaa sekä keskittymiskykyä.
– Jos ei enää pysty lukemaan kirjaa keskeytyksettä, ja on siihen enne pystynyt, on syytä huolestua, aivotutkija jatkaa.
Vanhemmille ihmisille lukeminen on erityisen hyödyllistä siksi, että se auttaa kehittämään sekä ylläpitämään muistia. Tämän takia lukeminen onkin harrastus, jota kannattaa ehdottomasti suosia läpi koko elämän.
