Kaikki tietävät Fredrika Runebergin Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin vaimona ja Runebergintorttujen keksijänä. Hän oli kuitenkin paljon muutakin.
Fredrika Runeberg syntyi 2. syyskuuta 1807. Hänen tyttönimensä oli Tengström.
Hän oppi lukemaan itsenäisesti jo viisi vuotiaana.
Kun Fredrika muutti isänsä kuoltua ja perheen talon tuhouduttua Turun tulipalossa vuonna 1827 Paraisille, hän alkoi hankkia elantoa perheelleen. Tämä asia pidettiin visusti salassa: sivistyneistöön kuuluneen perheen tyttären arvokkuuteen ei sopinut rahan ansaitseminen.
Fredrika Runeberg on edustanut Suomessa pitkään ihannevaimoa ja perheenemäntää.
Hänen aikalaisensa tunsivat hänet runoilijan vaimona ja vieraanvaraisena emäntänä.
Kirjoitti lehteen salanimellä
Mentyään naimisiin J. L. Runebergin kanssa vuonna 1831, heidän taloutensa oli jotakuinkin kunnossa, mutta nuoripari eli silti niukkuudessa.
Niinpä Fredrika halusi kantaa kortensa kekoon ja alkoi auttamaan miestään tämän toimiessa vastaperustetussa Helsingfors Morgonblad -lehden toimittajana.
Hän oikoluki, käänsi ulkomaisia artikkeleita ja julkaisi sen ohella monta omaa artikkelia ja lyhyitä proosatekstejä, aina salanimellä. Hän hallitsi nykykieliä miestään paremmin, ja on sanottu, että hän kykeni lukemaan ääneen ranskan-, saksan- tai englanninkielistä kirjallisuutta ja kääntämään lukemansa suoraan ruotsiksi.
Fredrika synnytti kaikkiaan kahdeksan lasta. Kaksi heistä kuoli nuorena.
Hän johti suurta kotitaloutta palvelusväkineen.
Perusti naisyhdistyksen
Fredrika Runeberg oli myös aikansa sivistyneimpiä naisia. Hän oli kirjailija sekä maamme ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja.
Hän perusti Porvoossa naisyhdistyksen ja varattomien tyttöjen koulun.
Pöytälaatikkoon Fredrika kirjoitti kannanottoja naisasiasta, taiteesta ja kielikysymyksestä.
Fredrika oli aikansa feministi, joka ajoi köyhien tyttöjen koulutusta, naisten äänioikeutta ja ylioppilaaksi pääsyä.
Lisäksi hän puolusti aktiivisesti naimattomien naisten oikeutta täysvaltaisuuteen, eli omien varojensa hallinnoimiseen, samoin kuin naisten oikeutta koulutukseen ja työhön.
Fredrika Runeberg oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka kriittisesti pohti naisen asemaa kodissa ja yhteiskunnassa.
Fredrikan ensimmäinen romaani Fru Catharina Boije och hennes döttrar vuodelta 1858 (suom. 1881 Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä) voidaan pitää Suomen ensimmäisenä historiallisena romaanina.
Fredrika kuoli kotonaan Helsingin Kruununhaassa kaksi vuotta miehensä jälkeen, vuonna 1879.
Moni muistaa Fredrikan vain Runebergin torttujen keksijänä, mutta hän oli niin paljon muutakin. Nyt sinäkin tiedät, mitä kaikkea hän teki!