Pari vuotta sitten Sarah ja Steve muuttivat uuteen kotiin aurinkoiseen Kaliforniaan 2-vuotiaan poikansa kanssa.
Sarah odotti innoissaan muuttoa. Hän otti selvää uudesta asuinalueestaan ja talostaan, ja katseli valokuvia.
Häneltä oli kuitenkin asuntokaupan yhteydessä jäänyt huomaamatta pieni yksityiskohta huoneessa, josta oli tulossa heidän poikansa makuuhuone.
Vasta muuton jälkeen hän löysi pojan huoneesta pienen oven, ja halusi tutkia asiaa tarkemmin.
Hän avasi oven, jonka sen takaa paljastui jotain odottamatonta (ja myös hiukan pelottavaa). Ja niin sai alkunsa uusi projekti, joka kesti kaikkiaan kaksi vuotta…
Sarah Goer on äiti, joka rakastaa erilaisia tee se itse -projekteja. Hän tekee käsitöitä, kokoaa leikekirjoja ja rakastaa sisustamista.
Hän pitää myös blogia projekteistaan, pienenä muistutuksena itselleenkin siitä, mitä kaikkea hän on vuosien varrella tehnyt.
Innostus käsitöihin näyttää kulkevan suvussa, sillä Sarahin poika rakastaa auttaa äitiään tämän projekteissa.
Kun Sarah ja Steve ostivat talon Kaliforniasta, huomasivat he pian pienen oven 2-vuotiaan poikansa huoneessa.
Vanhemmat olivat tietysti hyvin uteliaita avaamaan oven. Sen takana odotti kuitenkin vähemmän miellyttävä yllätys.
Ovi johti pieneen huoneeseen, joka oli surullinen näky: Mädäntynyt linoleumilattia, vanhat puupaneelit ja seinistä pursuavat eristeet.
Sen erikoisen koon ja muodon vuoksi Sarah ja Steve eivät meinanneet keksiä, miten he hyödyntäisivät tätä ylimääräistä yllätyshuonetta kodissaan.
Niinpä he eivät tehneet sille mitään, vaan pitivät huoneen salassa jopa pojaltaan.
Mutta noin vuoden kuluttua, kun perhe oli saanut rauhassa kotiutua uuteen taloonsa, Sarah ja Steve päättivät, että oli vihdoin aika tehä jotain pienelle salahuoneelle.
Ensin he olivat ajatelleet kaataa seinän ja laajentaa poikansa huonetta, mutta sitten he keksivätkin paremman idean.
He päättivät yllättää pojan ”salahuoneella” tämän 4-vuotissyntymäpäivänä.
Vuoden ajan he remontoivat huonetta salassa kaikilta, poikansa päiväkotipäivien aikana.
Steve siivosi huoneen, korjasi eristeet ja asensi uudet sisäseinät ja puuparketin. Hän maalasi seinät värillä, josta tiesi poikansa pitävän.
Sarah huolehti sisustuksesta ja hankki esimerkiksi pieniä Ikea-huonekaluja.
Ja lopulta huone oli valmis…
Pojan 4-vuotissyntymäpäivänä vanhemmat antoivat hänelle vinkkejä, jotka johtivat salahuoneen ovelle. Sarah ja Steve auttoivat siirtämään sivuun ovea peittäneen vaatekaapin.
Poika oli tietysti riemuissaan nähdessään huoneen. Kukapa ei haluaisi omaa salaista piilopaikkaa, jonne livahtaa silloin tällöin.
Salahuone on Sarahin ja Steven pojan ikioma paikka, missä hän voi leikkiä ja lepäillä.
Hän sai nelivuotislahjaksi jotain, mistä tulee nauttimaan koko lapsuutensa ajan.
JAA tämä artikkeli Facebookissa, niin kaverisikin saavat tietää Sarahin upeasta projektista!